Almiida "Alma"
Perustiedot Koulutustaso
suomenhevonen, tammayleispainotus
154cm, vaaleanrautiasko. he A, re. 110cm, me. 90cm
s. 05.05.2015 FI, 17v (4v 30.06.2015)kilpailee koulua ja esteitä
VH15-018-1540
Omistajatiedot Kilpailumenestys & saavutukset
om. dookie VRL-04373, TurmeltajaERJ 42, KRJ 48 sijoitusta, VSR 2 sijoitusta
kasv. Tapani Paakkeli, Vimpeli evm, tuoja ChaonnaSLA-II, ERJ-II

© Turmeltaja

Luonnekuvaus

Almiida on kaunis katsella, ihastuttava liinakko suomineito, mutta se ihastuttavuus jää aika pitkälti siihen. Tuntuu, että tällä känkkäränkällä kiukkupyllyllä on jatkuvasti se aika kuukaudesta. Älä koske väärin, älä katso väärin, älä puhu väärin, niin Alma saattaa olla kiukuttelematta. Koetahan siinä sitten olla ja elää normaalisti! Käsiteltäessä liinakko ei ole se helpoin hevonen, eikä Almaa annetakaan kokemattomien käsiin edes valvottuna. Luonnollisesti tammassa on ne hyvätkin puolensa; se on hyväliikkeinen, taitava ratsu joka sopii niin esteille kuin kouluun. Kuskin tosin pitää olla suht osaava, koska Alma on ratsuna aika herkkis, niin hyvässä kuin pahassa.

Talliporukka on välillä vitsaillut, että pitäisi vetää pitkää tikkua siitä, kuka joutuu hoitamaan Alman. Liinakko ei tosiaan ole se kukkaisin hoidokki, sillä jo karsinan ovella tamma on vastassa hampaat irvessä, tai vaihtoehtoisesti takamus ovea päin ja toinen takanen kohotettuna. Tamma hoidetaan poikkeuksetta käytävällä, ettei se liiskaa ketään karsinansa seinää vasten (ja käytävällä Almalla on muutenkin vähemmän liikkumatilaa ja mahdollisuuksia porsasteluun).
Kun on sopivan ripeä, mutta helläkätinen, Alma ei kiukuttele niin hirveästi harjaamisen vuoksi. Jouhien käsittely on aina hirveää ja kiukuttelun arvoista, samaten pään; aivan sama, harjaatko päätä, laitatko korvahuppuja vai mitä teet, Alma ei tykkää. Kavioiden puhdistaminen on ihan OK, kunhan toimit ripeästi. Pesarille liinakko ei mene ilman tappelua, sillä lattiakaivo on jostain syystä aivan hirveä. Eläinlääkärin ja kengittäjän vierailuja varten kaivetaan huulipuristin esille, sillä ilman sitä pieninkään toimenpide ei onnistu.
Talutettaessa Alma kulkee röyhkeästi lapa edellä kiilaten taluttajansa ojaan, ellei sitä komenna. Komentamisesta tamma tosin saattaa ottaa nokkiinsa niin, että koettaa ryöstää irti tai vaihtoehtoisesti peruuttaa minkä kerkeää. Alman kanssa joutuu vähän tasapainoilemaan komentamisen suhteen, koska sikailuahan ei katsota ja sikailuksi homma menee, jos Almalle antaa yhtään periksi. Toisaalta tamma sikailee myös, jos sitä komentaa (sen mielestä) turhan ronskisti.
Lastaaminen tapahtuu liinojen avulla, koska ilman niitä Alman koppiin saaminen on useamman tunnin projekti. Tamma ei stressaa tai jännitä kuljetusta, mutta rampilla kävely on sen mielestä vastenmielistä.

Pikkutammalla on ihan mukavasti kapasiteettia niin esteille kuin kouluun - re 110cm, koulutaso helppo A -, liikkeet ovat laadukkaat kaikin puolin, tammalla on hyvä tasapaino. Alma on kuitenkin sen verran herkkäsieluinen ja omanarvontuntoinen hevonen, ettei osaamattomissa käsissä tee yhtään mitään. Erityisen tarkka liinakko on siitä, että sitä ratsastetaan tasaisella, pehmeällä tuntumalla. Kovaa kättä vastaan Alma protestoi kaikin mahdollisin tavoin kuolaimen puremisesta kiemurteluun ja pukitteluun.
Osaavan ratsastajan kanssa Alma tekee ihan mielellään töitä. Nöyräksi liinakkoa ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua, mutta yhteistyökykyinen se on. Niin este- kuin koulutreenit kelpaavat, eikä Almaa kyllästytä, vaikka samaa tehtävää olisi hinkattu joka päivä viimeisen viikon ajan. Mikäli ratsastaja ei koko ajan tee töitä, Alma kulkee vähän missä muodossa sattuu eikä pysy koottuna. Mikään ei tule ilmaiseksi, mikä tekee Almalla ratsastamisesta palkitsevaa; kun onnistuu, tietää tehneensä työn itse ja vieläpä oikein. Hyvin ratsastettuna Alma on eteenpäinpyrkivä niin esteillä kuin koulussakin, ja se suorittaa siltä pyydetyt tehtävät tarkasti ja täsmällisesti.
Esteillä raudikko varoo jalkojaan ja pukittaa pienesti, jos sattuu osumaan puomeihin. Kieltoja tulee ani harvoin. Alma tuntuu osuvan oikealle ponnistuspaikalle itsekseen, se ei kyttää tai kauhistele mitään esteitä ja on ketterä - täydellinen tykki tiukkoihin kurveihin ja nopeisiin uusinta-aikoihin!
Täysin maastovarma yksin ja porukassa, toimii jonon johtajana ja peränpitäjänä, kunhan muihin on kunnon hajurako. Parhaimmillaan Alma on ollessaan yksin, porukassa se on hapan kuin sitruunansyönnin jäljiltä. Toimiva peli kuitenkin, oli yksin tai ei.

Jos ei muuta, niin ainakaan Alma ei stressaa, kun lähdetään kotipihaa pidemmälle treenaamaan tai kisaamaan. Tamma ei välitä ihmisvilinästä ollenkaan, eikä punainen rusetti hännässä tule tyhjästä; Alma ihan tosissaan monottaa muita, eikä vain meinaa. Kaikkein tyytyväisin Alma (ja muu kisaseurue) on, kun liinakon kanssa pysytellään kaukana muista niin käsihevosalueella kuin verryttelyssäkin.
Mikäli tamma toimii kisakuskillaan kotioloissa, toimii se myös kisoissa, ja mikäli ei, niin ei todellakaan. Alma on herkempi kiukuttelemaan verryttelyissä kuin radalla, koska verkassa on muitakin, radalla tamma on oma itsensä, eikä vuoroaan odottava ratsukko yleensä häiritse raudikon oloa, eloa ja suoritusta.

© Susiraja, kiitos!

Meriitit ja saavutukset

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.06.2018
12 (3-3-3-3) + 18 + 25 + 22 + 8 = 85p SLA-II

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 30.06.2018
5,5 + 41 + 20 + 20 + 12 = 98,5p ERJ-II

Sukutaulu

i. Hattutemppu evm
sh, 156cm, vprt
ii. Riperalla evm
sh, 155cm, prt
iii. Raivo-Reipas evm
sh, 153cm, vrt
iiii. Viljoveikko evm
sh, 157cm, tprt
iiie. Hilpati HEI evm
sh, 155cm, vprn
iie. Evina evm
sh, 152cm, klm
iiei. Elo-Elmeri evm
sh, 159cm, m
iiee. Velmina evm
sh, 149cm, trn
ie. Odelmiini evm
sh, 152cm, vrt
iei. Etujarru evm
sh, 158cm, prt
ieii. Vonkaputoiksen Vili evm
sh, 160cm, vkk
ieie. Rutajärven Rinsessa evm
sh, 156cm, trt
iee. Loiskaus T. evm
sh, 150cm, prn
ieei. Isojärven Aatolffi evm
sh, 159cm, m
ieee. Mustikki evm
sph, 148cm, prt
e. Lolleri evm
sh, 152cm, vrt
ei. Tohmajärven Taikasaurus evm
sh, 156cm, vkk
eii. Legendiini evm
sh, 154cm, vkk
eiii. Åke evm
sh, 160cm, trt
eiie. Rallatus evm
sh, 153cm, vkk
eie. Pipsa evm
sh, 161cm, prt
eiei. Ludviikki evm
sh, 163cm, prn
eiee. Terttuainokaarina evm
sh, 159cm, vprt
ee. Loiskeen Linda evm
sh, 151cm, vprt
eei. Pepperooni evm
sh, 153cm, tprt
eeii. Jukolan Jyppi evm
sh, 155cm, rt
eeie. Tee-Kuppi evm
sph, 146cm, vrt
eee. Selima evm
sh, 149cm, rt
eeei. Lopponen evm
sh, 153cm, trt
eeee. Kesäheinän Aiwastus evm
sph, 144cm, vrt

i. Hattutemppu syntyi samana keväisenä yönä, kun yksi silloisista Suomen Leijonien tähtipelaajista teki hattutempun jääkiekon MM-kilpailuissa Kanadaa vastaan. 156-senttiseksi kasvanut ori kasvoi nopeasti täyteen mittaansa ainakin takapäästä - nelivuotiaiden laatuarvostelut jäivät välistä orin ollessa niin takakorkea, että ylipäätänsä orin selkään kiipeäminen ei olisi tehnyt hyvää nuorelle hevoselle. Kuusivuotiaasta alkaen se kuitenkin dominoi kouluratoja, startaten muutaman kerran esteilläkin kilpauransa aikana. Se oli yksi aikansa parhaista koulusuomenhevosista, vaikka hävisikin liikkeidensä näyttävyydessä kaikista parhaille. Se ei koskaan yltänyt koulumestaruuksien huipulle, teknisesti laadukas ori oli tasainen suorittaja, mutta liinaharjan matkan parhaista parhaaksi estivät sen vaatimattomat liikkeet. Sen varsoista kuitenkin löytyy useampi kouluratsu, joiden liikkeet ovat isäänsä parempia.

ii. Riperalla tunnettiin erityisesti hurjasta luonteestaan. 155-senttistä, tulipunaista oria talutettiin kilpailupaikoilla kaksi puolin ja monesti se aiheutti vaaratilanteita verryttelyssä. On oikeastaan ihme, että punarautiaan meriittilistalta löytyi suomenhevosten koulumestaruuksia peräti kaksin kappalein. Hankalan luonteensa takia se ei ollut edes kovin suosittu siitoksessa, sen tiedettiin periyttävän hyvin vahvasti haastavaa luonnettaan, joka karkoitti monet kiinnostuneet pois. Liikkeistä luonteen sijaan välittäneille kasvattajille erisukuisenakin tunnettu Riperalla oli kuitenkin ykkösvalinta, harvan suomenhevosen liikkeet olivat yhtä upeat kuin orilla. Varsinkin jos astutettava tamma oli luonteltaan täysin pystyynkuollut, tuli varsasta varmasti hyvä harrastuskaveri. Vanhemmiten ori hieman rauhoittui, vaikka helppoa hevosta siitä ei tullut koskaan, 23-vuotiaana vihreämmille laitumeille päästetty ori oli loppuun asti tallityöntekijöiden inhokki liiallisen orimaisuutensa takia.

ie. Odelmiini oli kaunis liinaharja. Kiiltokuvatamma oli samalla myös hyvin helppo hevonen, pomminvarma tamma ei pelännyt mitään ja nöyränä neitinä teki aina niin kuin ihminen siltä pyysi. Tamman rakenne oli hyvin keskiverto kaikkine suomenhevosille tyypillisine rakennevirheineen, eivätkä sen liikkeetkään kovin kummoisia olleet, näyttelyistä se toi kotiin III-palkintoja kerta toisensa perään. Ratsunakaan Odelmiinista ei mitään ruusukehaita koskaan tullut. Se eli koko ikänsä kasvattajansa kotipihassa suomenhevoslauman kanssa, toimien laumatovereidensa tapaan siitostammana suurimman osan elämästään. Sen elämä loppui kuitenkin melko lyhyeen, 13-vuotiaana varsoessaan tamma menehtyi hankalaan synnytykseen jättäen orpovarsan. Sen varsoista tuli hyvin moninaista sakkia, harrasteratsua ja kilpahevosta.

e. Lolleri ei ollut kovin kaunis ilmestys pitkästä liinaharjastaan huolimatta, mutta rohkea tamma sopi hyvin kenttäradoille. Ei se kovin hyvällä tekniikalla hypännyt tai liikkeillään loistanut, mutta meni kovaa ja korkealta sekä teki sen mitä siltä pyydettiin. Tamma varsoi kerran jo nelivuotiaana, sen kenttäratsun ura oli ehjä, eivätkä edes loukkaantumiset luoneet säröjä siihen. Tamma olisi varmasti ollut hyvä emätamma useammallekin varsalle, se ei näyttänyt periyttävän rumaa ulkoasuaan eteenpäin yhden varsan otannan perusteella, mutta keskittyi kilpailemiseen. 152-senttinen tamma olikin ja on yhä yksi parhaista lähihistorian aikana kilpailleista kenttäsuomenevosista, vaikka nykyisin toimiikin opetusmestarin tehtävissä kiertäen pikkuluokkia omistajansa pojan kanssa. Nämä pienet luokat sujuvat kuitenkin tammalta samalla intohimolla kuin mestaruusluokat, siitä näkee kuinka se pitää siitä, mitä se tekee.

ei. Tohmajärven Taikasaurus herätti usein huvittuneita katseita nimensä takia. 1.27-aikainen ravuri oli kuitenkin ihan tavallinen suomenhevosori, vaikka 156-senttinen voikko eroittuikin samassa lähdössä juosseista muista hevosista värityksensä takia helposti. Siinä ei kuitenkaan ollut mitään erikoista väriä lukuunottamatta, oikeastaan kaikki orissa henki sitä, kuinka tuiki tavallinen se oli. Ehkä juuri se teki siitä niin suositun jalostusorin, se jätti tasapainoisia varsoja ja tasapainotti näiden varsojen emien ominaisuuksia hyvin ainakin suurimmassa osassa tapauksia. Ei yksikään sen varsoista mikään huippu ollut ja iso osa päätyi ratsuiksi viimeistään muutaman ravistartin jälkeen jollei aiemmin, mutta ei sen varsoissa mitään varsinaista vikaakaan ollut. Itse Taikasaurus vietti vielä pitkiä, rauhallisia eläkepäiviä monta vuotta vielä siitosurankin jälkeen, eläen 27-vuotiaaksi saakka.

ee. Loiskeen Linda oli tuikitavallinen harrastehevonen. 151-senttinen liinakko kilpaili kaikissa kolmessa perinteisessä ratsastuslajissa pikkuluokkia. Edes sillä tasolla se ei mikään ruusukehai ollut, mutta eikö kilpaillessa ole tärkeintä voiton sijaan se, että on hauskaa? Tamma kiersi 14-vuotiaaksi asti kilparatoja ennen kuin se astutettiin pikku-Lindan toivossa, olisi mukavaa, jos Lindalle olisi valmiina seuraaja kun siitä aika jättäisi. Tuloksena oli ihan mukava liinharjainen varsa, joka päätyi kuitenkin vieroitusikäisenä myyntiin, tamman omistajalla ei olisi ollut aikaa tai saati rahaa varsan kouluttamiseen. Tämän varsaseikkailun jälkeen Linda palasi vielä muutamaksi vuodeksi samanlaiseen elämään, jota se oli ennen varsomista elänyt. 20-vuotiaana se annettiin ylläpitoon naapuriin, jonka kahden hevosen kotitallin toinen asukki oli menehtynyt ja jäljelle jäänyt kaipasi kipeästi hevosseuraa. Siellä se eli 24-vuotiaaksi asti, jolloin se lopetettiin vanhuuden vaivojen takia.

© miivi

Jälkeläiset

s. 05.11.2016 t. Turmeltajan Sadonkorjuusirppi, i. Myrskyviikate s. 25.03.2017 o. Turmeltajan Valokratti, i. Jalopara

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitty vain sijoitukset!

00.00.0000 - paikka - VSN/NJ - luokka, tuom. tuomari - palkinto

KRJ
19.01.2016 - KRJ - Kilpailukeskus Stewart - KN Special - 3/62 24.01.2016 - KRJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo A - 3/100
21.03.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 6/40 21.03.2016 - KRJ - Kuuralehto - helppo A - 1/40
25.01.2016 - KRJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo A - 1/100 22.03.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 5/40
22.03.2016 - KRJ - Kuuralehto - helppo A - 5/40 24.03.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 1/40
25.03.2016 - KRJ - Kuuralehto - helppo A - 4/40 27.03.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 4/40
28.03.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 3/40 29.03.2016 - KRJ - Kuuralehto - helppo A - 6/40
30.03.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 4/40 06.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 6/30
10.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 3/30 16.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 3/30
18.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 3/30 21.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 2/40
22.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 2/40 26.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 1/40
28.04.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 5/40 08.04.2016 - KRJ - Fiktio - helppo B - 1/65
10.04.2016 - KRJ - Fiktio - helppo B - 8/65 15.04.2016 - KRJ - Fiktio - helppo B - 7/65
17.04.2016 - KRJ - Fiktio - helppo A - 1/60 20.04.2016 - KRJ - Villahaka - helppo B - 4/60
21.04.2016 - KRJ - Villahaka - helppo B - 1/60 01.05.2016 - KRJ - Turmeltaja - helppo A - 3/30
06.05.2016 - KRJ - Turmeltaja - helppo A - 4/30 10.05.2016 - KRJ - Turmeltaja - helppo A - 2/30
17.05.2016 - KRJ - Hengenvaara - helppo A - 7/100 17.05.2016 - KRJ - Hengenvaara - helppo A - 6/100
24.05.2016 - KRJ - Storywoods - helppo A - 2/24 25.05.2016 - KRJ - Storywoods - helppo A - 4/24
26.05.2016 - KRJ - Storywoods - helppo A - 1/24 29.05.2016 - KRJ - Storywoods - helppo A - 2/24
16.06.2016 - KRJ - Metsovaara - helppo A - 1/34 21.06.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 5/40
22.06.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 4/40 23.07.2016 - KRJ - Koskimäki - helppo A - 1/30
27.06.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 3/40 27.06.2016 - KRJ - Viisikko - helppo A - 1/30
28.06.2016 - KRJ - Heljävirta - helppo A - 1/40 02.07.2016 - KRJ - Viisikko - helppo A - 4/30
03.07.2016 - KRJ - Viisikko - helppo A - 2/30 06.07.2016 - KRJ - Viisikko - helppo A - 1/30
28.07.2016 - KRJ - Koskimäki - helppo A - 3/30
ERJ
17.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 110cm - 5/50 18.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 110cm - 5/50
20.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 110cm - 3/50 03.03.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 3/50
13.03.2016 - ERJ - Marrasvaara - 110cm - 5/30 14.03.2016 - ERJ - Marrasvaara - 110cm - 4/30
15.03.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 5/30 15.03.2016 - ERJ - Marrasvaara - 110cm - 3/30
16.03.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 5/30 17.03.2016 - ERJ - Marrasvaara - 110cm - 1/30
19.03.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 1/30 06.04.2016 - ERJ - Viisikko - 110cm - 5/30
06.04.2016 - ERJ - Viisikko - 110cm - 3/30 08.04.2016 - ERJ - Viisikko - 110cm - 5/30
08.04.2016 - ERJ - Viisikko - 110cm - 2/30 11.04.2016 - ERJ - Viisikko - 110cm - 1/30
12.04.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 5/30 15.04.2016 - ERJ - Viisikko - 110cm - 2/30
16.04.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 3/30 27.04.2016 - ERJ - Satulinna - 110cm - 4/30
02.05.2016 - ERJ - Metsovaara - 110cm - 4/40 05.05.2016 - ERJ - Metsovaara - 110cm - 1/40
15.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 5/30 17.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 4/30
20.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 4/30 24.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 5/30
26.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 2/30 26.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 4/30
29.05.2016 - ERJ - Lamoca - 110cm - 3/30 31.05.2016 - ERJ-CUP - Ventos - 110cm - 11/215
14.06.2016 - ERJ - Metsovaara - 110cm - 5/40 18.06.2016 - ERJ - Metsovaara - 110cm - 5/40
19.06.2016 - ERJ - Metsovaara - 110cm - 4/40 01.07.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 2/30
02.07.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 2/30 03.07.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 5/30
05.07.2016 - ERJ - Mörkövaara - 110cm - 4/30 07.07.2016 - ERJ - Edelsten Ponies - 110cm - 5/30
07.07.2016 - ERJ - Edelsten Ponies - 110cm - 1/30 12.07.2016 - ERJ - Koskimäki - 110cm - 4/30
15.07.2016 - ERJ - Edelsten Ponies - 110cm - 3/30 19.07.2016 - ERJ - Koskimäki - 110cm - 4/30
VSR
31.05.2016 - VSR-CUP - Kouluratsastus - helppo A - 2/115 30.11.2016 - VSR-CUP - kouluratsastus - helppo A - 5/130

Päiväkirja & valmennukset

08.05.2018 Estevalmennus, valmensi Minni

Kaunis liinakko odotteli minua ratsastajineen kentällä valmiina treenaamiseen. Annoin ratsukon ravailla kentällä ja ratsastajan valmistella hevosensa rakentaessani päivän tehtävää.
Rakensin kentälle neljän pystyn innaritehtävän, jokaisen esteen välissä ollen kolme metriä. Toiselle puolelle rakensin kaksi yksittäistä kavalettia pitkän sivun molempiin päihin. Tehtävien ollessa valmiina annoin ratsastajalle luvan aloittaa innareilla.

Ratsukko näytti saapuvan ensimmäisellä kerralla vähän liian reippaasti esteille ja ratsastaja näytti tekevän kunnolla töitä löytääkseen oikean etäisyyden ja ratsukko suorittikin tehtävän loppupeleissä kunnialla. Annettuani ratsastajalle pari ohjetta ja neuvoa päästin heidät uudelleen tehtävälle ja nyt suoritus näytti jo paljon paremmalta joten huikkasin ratsastajalle että jatkaisi suoraan yksittäisille kavaleteille.

Ratsukko sai hypätä tehtävän vielä muutamaan kertaan tähän suuntaan ja kun molemmat olimme tyytyväisiä pyysin ratsastajaa vaihtamaan suunnan ja ratsukko sai suorittaa tehtävän myös toiseen suuntaan. Tähän kierrokseen Alma hyppäsi todella hyvin vaikka pariin kertaan ratsukon vauhti näytti olevan vähän reipas.
Kun tehtävät sujuivat hyvin ja olimme molemmat tyytyväisiä ja annoin ratsukolle loppuverkkaan luvan samalla kun keräsin itse esteet pois.

15.05.2018 Estevalmennus, valmensi Jannica

Verryttely aloiteltiin lämpimässä kesäkelillä lämpömittarin näyttäessä peräti kahtakymmentäviittä astetta. Onneksi pieni tuulenvire edes vilvoitti kentänhiekkaa, jotta ratsukko sai verryteltyä itsenäisesti. Kentälle nousi viiden esteen rata verryttelyn lomassa. Saitte aloitella raviverryttelyllä puomien ylitse suorassa linjassa ja ympyrällä, joiden jälkeen pidensin välejä ja saitte tulla samaa tehtävää myös laukassa. Sen jälkeen saitte tulla ravissa koko radan ensin puomeilla ja sitten laukassa. Tämän jälkeen otettiin vielä neljän metrin välillä kahta laukkapuomia molemmista suunnista, jonka jälkeen pari kertaa verkkahyppyä ristikolla samoista paikoista. Sen jälkeen tamma sai kävellä hetkisen lämpimän kelin vuoksi. Vettäkin tarjottiin, mutta se ei vielä ainakaan kelvannut. Välikäyntien jälkeen aloiteltiin itse treenaus, jossa rataa tultiin matalalla korkeudella viiden esteen kanssa.

Näiden viiden jälkeen tultiin vielä sarjaeste uudelleen korotettuna. Kolmannella kierroksella nostettiin esteet metriin, joka kuitenkin osoittautui tällä kelillä teille molemmille ihan riittäväksi korkeudeksi, eikä maksimikorkeutta tänään hypätty. Toisten välikäyntien jälkeen otettiin vielä matalemmalla korkeudella rataa toisinpäin, muutamia innarijumppia maksimissaan 50cm korkeudelta sekä ravikavaletteja pikku hiljaa korkeutta nostaen, jolloin tamma joutui tosissaan nostelemaan hieman laiskoja takasiakin. Harjoituksesta se myös tuntui tykkäävän ja olihan se hyvä jumienkin ehkäisyyn estetuntien jälkeen. Loppuverryttelyn aikana annoin palautetta tunnista, joka oli sujunut hyvin. Muutamia lähestymisten suhteen olevia ongelmia oli ollut alussa esteiden noustessa, mutta lopulta suoriutuminen oli kuitenkin hyvää teidän keskitasoa. Loppuradasta kokeiltu erikoiseste (lankku) ei myöskään tuottanut ongelmia teille.

15.06.2018 Hellää hellehölkkää, kirjoitti Crimis

Ketun jälkeen seuraava liikutettavani Turmeltajassa oli ihan hevoskokoinen tamma Almiida. Dookie varoitteli Alman olevan oikea kiukkupyllyprinsessa, jota sai käsitellä silkkihansikkain mutta määrätietoisesti. "Naiset", naurahdin virnuillen ja läksin karsinalle riimunnaru olalla. Siinä missä aiempi oripoika oli vaatinut ronskimpaa komentamista, nyt piti valvoa äänensävyään erityisen tarkasti. Huhuilin lempeästi, mutta sain vastaani vain keltaisen hammasrivistön. "Jaahas", mutisin puoliksi huvittuneena, avasin karsinan oven ja otin ripeästi riimusta kiinni. Kiinnitin klipsun ja talutin tamman käytävälle, antamatta sille tilaa tarttua hampaillaan käsivarteeni kiinni. Raudikko tuijotti minua korvat luimussa ja näytti siltä, kuin olisi syönyt pussillisen sitruunoita aamupalaksi. Sidoin hapannaaman kaksinpuolin kiinni ja hain harjaboksin. Päätin pitää putsaussesion niin lyhyenä kuin mahdollista. Liat vain veks ja varusteet niskaan. Kentällä oli jo enemmänkin varjoa kuin puoltatoista tuntia aikaisemmin, kun olin ollut siellä Ketun kanssa. Ehkä siis ei hikoiltaisi hengiltä.

Ihan yhtä lailla kuin Ketunkin kanssa, myös Alman kanssa oli paljon mukavampi toimia, kun istui selässä. Olihan se herkkä kuin mikä, mutta pidin sitä ratsastaessa nimenomaan hyvänä asiana: kaikista miellyttävintä oli ratsastaa hevosta, joka toimi lähes huomaamattomilla avuilla. Nihkeää oli se, jos hevosta sai jatkuvasti käskeä edes eteenpäin. Sitä ongelmaa ei Alman kanssa tullut. Ei tamma mitään ilmaiseksi antanut, mutta ratsastus tuotti tulosta. Kun Almalta pyysi (hellästi), se antoi laadukasta, helpon A:n tasoista liikettä.


Turmeltaja on virtuaalitalli - tämä on virtuaalihevonen