Turmeltajan Malvia - kuollut 22.01.2018

Virallinen nimi Turmeltajan Malvia
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, tamma
Väri, säkäkorkeus Punaruunikko, 144cm
Syntynyt, ikä - kuollut 25.09.2015, 23v - kuollut 22.01.2018
Rekisterinumero VH15-018-2040
Omistaja & kasvattaja dookie VRL-04373, Turmeltaja
Koulutustaso ko. he B, re. 100cm, me. 90cm, helppo
Painotuslaji Kenttäpainotus
Saavutukset KTK-II, KERJ-II, SLA-I

Luonnekuvaus

Malvia on hieno kenttäpainotteinen tamma, joka muistuttaa ulkonäöltään vähän kettua, erityisesti värinsä puolesta. Olemuksensa vaikuttaa usein siltä, kuin hevonen luulisi olevansa jonkin sortin siniverinen. Se katsoo muita alaspäin, niin hevosia kuin ihmisiäkin.
Malla on melko tammamainen käsiteltävä. Se miettii tarkasti mikä hänelle sopii ja mikä ei, ja esimerkiksi liian karhea harja voi saada aikaan kiukkuisia reaktioita. Myös päähän koskemista se inhoaa ja suitset nähdessään pyörii ympäri kunnes se napataan kiinni ja saadaan ohjat kaulan yli. Kaikenlainen otsatukan selvittely, vauvaöljyn levittäminen turpaan ja suitsien remmien säätö aiheuttaa luimistelua. Siihen mielenosoitukset sitten jäävätkin, Malvia ei koskaan pure tai edes uhkaile hampaillaan. Satuloidessa pieni ruunikko saattaa näyttää vähän rumaa naamaa, mutta edelleenkään se ei nyrpistelyä ja pieniä uhkailuita enempää tee. Pesukarsina on Mallalle hirvittävän jännä paikka, jonne tammaa saa maanitella ja houkutella herkuilla ja lempeillä sanoilla toisinaan pitkänkin tovin. Pakottamalla pienhevosta ei saa paria metriä lähemmäs pesaria, mutta lahjomalla se lopulta astelee hyvin varovasti ja epäileväisesti ketjujen luo. Itse pesun ajan tamma seisoo vähän jännittyneenä, mutta se pysyy kiltisti paikoillaan ja antaa hoitajan pestä karvan rauhassa.
Taluttaessa Malla on rauhallinen ja seuraa aivan ihmisen vanavedessä säyseän oloisena. Vihreän aikaan se yrittää muutaman kerran päästä herkuttelemaan, mutta luovuttaa kyllä pian, kun taluttaja komentaa.

Ratsuna Malla ei ole mikään automaatti, vaan puksuttaa eteenpäin verkkaista tahtia taipumatta vahingossakaan mihinkään suuntaan. Kaarevilla teillä se liikkuu sisälapa edellä ja kaula suorana vaatien hirmuisesti pehmittelyä ja jumppailua lopettaakseen moisen rautakankeilun. Kevyestä kankeudestaan ja pienestä vinoudestaan johtuen Malla on aluksi melko tiukasti oikeassa ohjassa kiinni, josta se pitää saada irroiteltua - muutoin asian kanssa saa taistella koko ratsastuksen ajan, yleensä melko kehnoin lopputuloksin. Myös takaosan kunnollinen käyttö tuntuu olevan Mallalle vieras käsite ja verkatessa sitä kannattaakin ratsastaa ensin reippaasti eteen, ennen kuin edes yrittää saada sitä liikkumaan vähän optimaalisemmassa muodossa. Jos pienhevosen moottoria ei saa heti alussa käyntiin, jää se helposti liikkumaan pohkeen ja kuolaimen takana, eikä takaosan moottorin käytöstä ole tietoakaan. Mallaa ratsastaessa tulee olla napakka ja uskaltaa vaatia hevoselta työskentelyä, sillä se ei ole mikään reippain ja kuuliaisin ratsu, vaan usein jää melko tahmeaksi ja jäykäksi. Parhaimmillaan pienhevonen on kuitenkin pehmeä ja tasainen ratsastettava, joka ei tosin kummempia temppuja osaa eikä hämmästytä melko vaatimattomilla liikkeillään, mutta ruunikon nöyryys ja rentous tekevät Mallastakin mukavan ratsun.
Hyppäämistä Malla rakastaa, ja esteillä siltä löytyy eteenpäinpyrkimystä vähän enemmän. Hyppyjen parissa tammaa onkin helpompi ratsastaa kuin sileällä, vaikka se edelleen tykkäisi juosta turhan pitkässä ja löysässä muodossa. Välillä Malla vetääkin puomeja alas mikäli kuski ei saa ratsastettua hevosen laukkaan tarpeeksi voimaa ja tempoa. Kun Mallan saa kunnolla kuulolle ja takaosan päälle, se on hyvä hyppääjä, joka harvoin kieltää vaikka este olisi erikoisemmankin näköinen hökötys. Hyppytekniikassa on parantamisen varaa, mutta ruunikko on tarkka jaloistaan ja hyppy suuntautuu yleensä sopivasti eteen ja ylös, eikä liikaa vain jompaan kumpaan.
Maastoesteillä Malla piristyy silminnähden ja toimii kerrankin omalla moottorilla. Ainoastaan vesiesteet ovat tälle hevoselle pieni mörkö ja niille pitääkin ratsastaa varmoin ottein, ohjan ja pohkeen tuki mukana. Jos ratsastaja ei nimenomaan ratsasta Malviaa veteen, se kyllä pysähtyy eikä yhden epäonnistumisen jälkeen helposti lähde uuteen yritykseen. Muutoin Malla on rohkea hyppääjä myös maastoesteillä, mutta tyhmänrohkea se ei ole; jos paikka on huono tai kuski ei ole hommassa riittävästi mukana, se kyllä kieltää eikä yritä rämpiä huonosta paikasta esteen yli.

Malla on helppo lastattava, se luottaa ihmiseen ja kiipeää traileriin kiltisti. Ilman kaveria kopissa se on hieman rauhaton, mutta kunhan tammalla on riittävästi heinää nenän edessä, se pysyy kyllä riittävän tyynenä matkan ajan. Kisapaikoilla se on enimmäkseen rauhallinen, mutta hermostuu joskus liiasta melusta. Mallalle pistetään myös punainen rusetti häntään varmuuden vuoksi, sillä jännittyessään sen hevosvihaajapuoli pääsee valloilleen, eikä vierailla hevosilla ole silloin mitään asiaa tamman lähelle. Verryttelyssä pienhevonen nyrpistelee ja luimistelee liian likeltä kulkeville ratsukoille, mutta muutoin se keskittyy ratsastajaansa. Radoilla Malla on melko tasainen suorittaja, ja se yrittää parhaansa mukaan suoriutua radoista kunnialla.

© Salazar, muokannut dookie

Meriitit ja saavutukset

Suomenhevostammojen kantakirjaustilaisuus 20.11.2015
(P) 19 + 18 + 19 + 17 = 73p KTK-II

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.11.2017
11 (2-3-3-3) + 20 + 23 + 22 + 14 = 90p SLA-I

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 25.10.2017
9 + 40 + 23,5 + 10 + 12 = 94,5p KERJ-II



Sukutaulu

i. Timotei
sph, 140cm, tprn | KTK-II
ii. Karmiinin Karri
sph, 147cm, prn
iii. Aatteen Simeoni
sph, 141cm, prt
iiii. Simeon evm
sph, 146cm, hprn
iiie. Aatteen Tuisku evm
sph, 145cm, rn
iie. Tiikeriina
sph, 146cm, rn
iiei. Turtuma evm
sph, 146cm, rn
iiee. Valinta evm
sph, 144cm, rn
ie. Milkan Pihla
sph, 147cm, rt | KTK-II
iei. Mänty Lähti
sph, 143cm, rt | KERJ-I, SLA-I
ieii. Sinivalvatti evm
sph, 145cm, rt
ieie. Ainia evm
sph, 140cm, tprt
iee. Aino-Kanerva
sph, 142cm, rt | VIR MVA Ch, KTK-III, KERJ-II
ieei. Unto evm
sph, 145cm, rt
ieee. Amppari evm
sph, 138cm, vrt
e. Myskimalva
sph, 146cm, prn | KTK-III, SLA-I, KERJ-I, YLA1, JL-C
ei. Iltaukkonen
sh, 151cm, rtkm | SLA-I, KERJ-I, YLA1
eii. Talviukkonen
sh, 157cm, rtkm | SLA-I, KERJ-I, YLA1
eiii. Ukonvaaja evm
sh, 157cm, trt
eiie. Talvihenkäys evm
sh, 160cm, rtkm
eie. Lounatuuli
sph, 146cm, trt | SLA-I*, KERJ-I, ERJ-I, YLA2
eiei. Lounaspala evm
sph, 142cm, tprt
eiee. Hullutuuli evm
sph, 146cm, vrt
ee. Koistilan Malva
sh, 154cm, trn | KTK-II, SLA-I, KERJ-I, ERJ-II, YLA1
eei. Kaamosritari
sh, 155cm, rt | KRJ-I
eeii. Ruosteprinssi evm
sh, 153cm, rn
eeie. Venniina evm
sh, 154cm, vprt
eee. Melmiina
sh, 158cm, trn | VIR MVA Ch, KTK-II, KERJ-I, ERJ-I
eeei. Renttu evm
sh, 160cm, trn
eeee. Helmiina evm
sh, 156cm, prn

Jälkeläiset

s. 20.10.2016 o. Turmeltajan Leimuva, i. Turmeltajan Leiskuva s. 10.08.2017 t. Turmeltajan Malviina, i. Pamahtava
s. 01.10.2017 t. Turmeltajan Mistelia, i. Seljasaaren Kurimus

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitty vain sijoitukset!
KERJ
17.11.2015 - KERJ - Taikakuun Kartano - tutustumisluokka - 4/33 10.12.2015 - KERJ - Március - tutustumisluokka - 2/14
04.01.2016 - KERJ - Viisikko - tutustumisluokka - 4/30 21.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - tutustumisluokka - 3/35
23.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - tutustumisluokka - 5/35 28.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - tutustumisluokka - 4/35
30.01.2016 - KERJ - Mörkövaara - tutustumisluokka - 5/35 03.02.2016 - KERJ - Taikakuun Kartano - helppo - 5/30
05.02.2016 - KERJ - Taikakuun Kartano - helppo - 2/30 21.02.2016 - KERJ - Pirunportti - helppo - 5/30
28.02.2016 - KERJ - Kärmeniemi - helppo - 3/30 02.03.2016 - KERJ - Kärmeniemi - helppo - 4/30
03.03.2016 - KERJ - Hymni - helppo - 4/30 11.03.2016 - KERJ - Turmeltaja - helppo - 5/30
11.03.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 1/30 12.03.2016 - KERJ - Turmeltaja - helppo - 2/30
14.03.2016 - KERJ - Turmeltaja - helppo - 2/30 15.03.2016 - KERJ - Hymni - helppo - 4/30
18.03.2016 - KERJ - Turmeltaja - helppo - 4/30 20.03.2016 - KERJ - Turmeltaja - helppo - 2/30
10.03.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/50 29.03.2016 - KERJ - Tuiskula - CIC1 - 1/30
02.04.2016 - KERJ - Heljävirta - helppo - 3/40 06.04.2016 - KERJ - Viisikko - helppo - 2/30
06.04.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 1/36 09.04.2016 - KERJ - Heljävirta - helppo - 5/40
10.04.2016 - KERJ - Heljävirta - helppo - 6/40 10.04.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/36
13.04.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 3/27 14.04.2016 - KERJ - Viisikko - helppo - 4/30
18.04.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/27 19.04.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 1/27
20.04.2016 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 3/30 11.05.2016 - KERJ - Metsovaara - tutustumisluokka - 4/17
02.07.2016 - KERJ - Turmeltaja - tutustumisluokka - 5/29 04.07.2016 - KERJ - Turmeltaja - tutustumisluokka - 2/29
06.07.2016 - KERJ - Metsovaara - helppo - 2/40 07.07.2016 - KERJ - Metsovaara - helppo - 3/40
10.07.2016 - KERJ - Turmeltaja - tutustumisluokka - 5/29 15.08.2016 - KERJ - Huvitutti - helppo - 3/40
25.08.2016 - KERJ - Huvitutti - helppo - 1/40
KERJ
30.04.2016 - VSR-CUP - kenttäratsastus - tutustumisluokka - 5/45 31.12.2016 - VSR-CUP - kenttäratsastus - tutustumisluokka - 5/37

Päiväkirja & valmennukset

25.08.2017 Estevalmennus, valmensi Verticia

Malla käveli, tai oikeastaan löntysteli uraa pitkin huiskien syksyn viimeisiä ötököitä hännällänsä.
“Okei, sä voit alkaa hölkkäillä”, sanoin ja raahasin pari puomia toiselle pitkälle sivulle kaarevan uran muotoon.
Dookie alkoi lyhentelemään ohjia ja hoputti vastahakoisen Mallan raviin. Pientamma ravasi loppujen lopuksi ihan reippaasti, mutta puski silminnähden sisälapaansa keskelle päin. “Voit alkaa tulla näitä puomeja kolmikaarisella kiemurauralla. Katso heti alkuun, ettei se pääse jyräämään lapa edellä ja pää taivaassa. Yritä houkutella sitä rentoutumaan niskastansa, niin saat sen helpommin takajalkojen päälle. Sen täytyy olla täysin kontrollissa, ennen kuin aletaan tulemaan samaa tehtävää, mutta ihan esteiden kanssa”, neuvoin Dookieta.

Kun Malla antoi periksi ja alkoi keskittyä itse tehtävään, kaikki meni oikein hyvin. Puomit ylittyivät keskeltä ja ravi oli tasaista, joten suunnanvaihdoksen sekä verryttelylaukkojen jälkeen uskalsin nostaa puomit ylös maasta, vaikkakin vain noin 70 sentin korkeuteen. Lähetin ratsukon suorittamaan tehtävää pienien välikäyntien jälkeen. Mallan laukka rullasi hyvin eteenpäin ja esteet ylittyivät sulavasti.
“Se meni hyvin! Seuraavalla kerralla voit yrittää ihan vähän ottaa Mallaa kokoon, nyt se oli vähän turhan löysässä muodossa, jolloin kaarteet valuvat helposti pitkiksi”, kehaisin. Ratsukko tuli tehtävän molempiin suuntiin muutamia kertoja, jonka jälkeen tein pienen neljän esteen radan, aluksi noin 90 senttisenä. Siihen sisältyi kaksoissarja, jonka B-osa oli vähän massiivisempi okseri, sekä pari vähän pienempää pystyä, joiden välissä oli vähän pidempi tie.

Päästin ratsukon matkaan. Malla oli menossa mukavasti eteenpäin, mutta sarjalla Dookie ei saanut tammaa tarpeeksi nopeasti takaisin A-osan jälkeen, jolloin paikka tuli okserille liian juureen, eikä muhkeaa estettä ollut mitään mahdollisuutta selvittää puhtaasti - Malla oli kuitenkin nöyrä, ja hyppäsi. Onnekseni koko ratsukko ei sotkeutunut esteen sekaan, etupuomi vain kolahti alas. Dookie ratsasti radan kaksi viimeistä estettä huolellisemmin, eikä lisää pudotuksia tai muitakaan virheitä tullut.
“Tule toi sarja uudestaan, nostan sillä aikaa nämä pari pystyä, sarja saa pysyä saman kokoisena”, sanoin ja korotin esteitä noin metrin korkuisiksi. Malla hyppäsi erittäin hienosti. Dookie tsemppasi hyvin sarjalla, ja hevonen ylitti lähes sen äärikorkeudessa olevat pystyt erittäin hienosti.
“Hyvä! Oikein hienoa työtä, voit tehdä loppuverryttelyt itsenäisesti. Yritä tehdä paljon voltteja ja ratsasta Mallaa vähän eteen alas, mä siivoilen esteet pois”, tokaisin ja hymyilin punaposkiselle Dookielle.

05.09.2017 Maastoestevalmennus, valmensi Verticia

Kun saavuin paikalle valmentamaan Dookieta ja Mallaa tällä kertaa maastoesteiden parissa, ratsukko ravailikin jo alkuraveja.
“Hienoa, sä ootkin jo verryttelyn parissa”, sanoin ja asetin aurinkolasit päähäni - keltainen kaasupallo hohkasi täysin pilvettömältä taivaalta.
Verkkalaukkojen jälkeen siirryimme itse maastoesteradalle. Malla vaikutti aika mukavalta ratsastaa. Se hyppäsi innokkaasti ja korvat tötteröllä banketit sekä pienet tukit, jotka olin päättänyt verryttelyesteiksi.
“Yritä olla pehmeämpänä banketeilla alashypyissä, muuten kaikki on mennyt oikein hyvin”, sanoin ja yritin säälittävästi häätää viereeni tupsahtanutta tallikoiraa pois.

Pian aloimme hyppäämään tosissamme. Aluksi Dookie sai mennä pikkuista kolmen esteen “rataa”, johon kuului korkeampi risueste, tukki sekä pieni ja viaton vesihauta, jota Malla päätti kuitenkin kytätä epäilevästi.
Dookie ratsasti pikkuradan hyvin. Malla hyppäsi etenkin risuesteen todella hyvin ja pyöreästi. Tukille ratsukko lähti liian kaukaa, samoin haudalle, mutta ainakin Malla hyppäsi kaiken. Lisäsin pikku hiljaa esteitä tuohon rataan, loppujen lopuksi siinä oli kuusi estettä - haudan, tukin sekä risuesteen lisäksi banketti, tarkkuuseste ja toinen tukki. Malla hyppäsi suorastaan upeasti, lopulta se ei tuijotellut vesihautaakaan lainkaan. Dookie ratsasti erittäin hyvät tiet kaikille esteille, kapea tarkkuusestekin ylittyi suoralla linjalla ja täysin keskeltä. Lopuksi ratsukko sai hypätä korkeamman taloesteen, jonka yli Malla leiskautti hienosti.
“Voit tälläkin kertaa ratsastaa itsenäisesti loppuverryttelyt, hienoa työtä taas kerran!” kehuin Dookieta, joka alkoi ratsastamaan loppuraveja hymyillen leveästi.


Turmeltaja on virtuaalitalli - tämä on virtuaalihevonen