Mousseux Noir

virtuaalihevonen / a sim game horse

Perustiedot Koulutustaso
oldenburg, orikenttäpainotus
173cm, mustako. va A, re. 130cm, me. 120cm, CIC4
s. 23.02.2012 FR, 16v (3v 02.04.2012)kilpailee CIC4 -luokissa
VH14-013-0115
Omistajatiedot Kilpailumenestys & saavutukset
om. dookie VRL-04373, Rowan Stallions (ROWA7002)KERJ 49 sijoitusta, 11 voittoa
kasv. Jacques E. evmCh, VSN Champion, KTK-II, KERJ-I, YLA2

© Bagoniebos

Hevosten kantakirjaustilaisuus 20.10.2014
20 + 19 + 20 + 18 = 77p KTK-II

VSN Champion -arvonimi myönnetty 14.09.2015

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 25.06.2016
9 + 40 + 18 + 20 + 15 = 102p KERJ-I

Champion -arvonimi myönnetty 31.10.2017

Yleislaatuarvostelutilaisuus 30.05.2018
23 (14+9) - 24 (12+12) - 17 - 19 - 4 = 87p YLA2

Luonnekuvaus

Mousseux Noir eli ystävien kesken Iiro on tempperamenttinen ja komea oripoika. Tällä lahjakkaalla herralla löytyy taitoa niin rataesteille, maastoesteille kun kouluratsastukseenkin. Musta komistus on kilparatojen tähti. Hoitaessa Iiro testailee uutta hoitajaansa. Se nostelee kavioitaan ja esittelee hampaitaan yleensä kuitenkaan mitään tekemättä. Jos hoitaja säikähtää orin temppuja tai on hiukankin epävarma, Iiro jatkaa riehumistaan. Jos hoitaja taas jättää orin pelotteluyritykset huomioimatta tai rauhallisella äänellä komentaa oria, lopettaa poika temppuilut yleensä siihen. Sen jälkeen se käyttäytyy oikein mallikkaasti. Reippaasta harjaamisesta ori todella nauttii ja kaviot se nostaa itse ylös.
Iiro ei liioin pidä tallissa seisomisesta. Tämä energinen jätkä viihtyy pahimpienkin syysmyrskyjen aikaan paremmin märässä ja kuraisessa tarhassa kuin kuivassa ja lämpimässä tallissa. Tarhassa kun saa juosta! Jos Iiro on joskus joutunut seisomaan yhdenkin päivän tallissa, ori käy seuraavana päivänä todellakin kuumana.

Iiro on todella haasteellinen kouluratsu, se nimittäin vaatii ratsastajaltaan lähes täydelliset avut toimiakseen kunnolla. Jos ratsastaja istuu satulassa pikkaisenkin vinossa, on ori lähdössä heti sivulle päin. Jos taas ratsastajan avut ovat ristiriitaiset, poika todennäköisemmin esittelee komeita pukituksia. Iiro on myös erittäin herkkä suustaan. Ori ei siedä turhaa suusta kiskomista ja kovakouraisen ratsastajan palkka on todennäköisemmin pystyyn hyppivä hevonen. Iiro on ratsu, jonka kanssa ei kokematon ratsastaja voi oikein opetella uutta, mutta jonka kanssa osaava ratsastaja voi esitellä omia taitojaan, ori nimittäin osaa liikkua ja komeasti. Erityisesti pojan vahvuus on sen lennokkaan puhdas ravi.

Esteratsastus on Iiron vahvin laji. Ori hyppää vaivatta 140cm rataesteet, ja alle metrin esteitä herra ei oikein viitsisi kunnolla hypätäkään, vaan tiputtelee puomeja huolimattomien hyppyjen seurauksena. Iiro ei paljoa ihmettele oudon näköisiä esteitä, vaan hyppää todella rohkeasti. Se vaatii kuitenkin hallitut ja hyvät lähestymiset esteille, tai se kieltää herkästi. Jos ratsastaja ei saa esteen jälkeen todella nopeasti hallintaa, ori lähtee mielellään kaahailemaan itsekseen.

Iiron estelahjat pääset esille myös kenttäradalla. Orista huomaa, kuinka se todella nauttii maastoesteiden tuomista haasteista. Toisinaan ratsastaja saakin rauhoitella liioinkin innostunutta ratsuaan. Iirolla on erinomainen tasapaino ja se selvittää erittäin huolellisesti monimutkaisetkin sarjaesteet. Ratsastaja voi luottaa, että järkevä ori tietää, mitä tekee. Kehitettävää on vielä kestävyydessä, mutta se vaatii vain rutkasti harjoittelua. Vaikka Iiro on kovinkin energinen ratsu, oripoika nauttii kovasti myös pitkistä ja rauhallisista maastolenkeistä.
Mousseux Noir on ehkä hieman yhden ihmisen hevonen. Vieraisiin sillä on ennakkoluuloinen asenne, mutta tutussa seurassa Iiro näyttää parhaat puolensa. Tämä ori on pohjimmiltaan luotettava ja erittäin fiksu hevospersoona. Yhden jos toisenkin sydämen se on jo ehtinyt valloittaa!

Sukutaulu

i. Porte Noir evm old, 172cm, m ii. Serieux Noir evm old, 175cm, m iii. Resolu Noir evm old, 173cm, trn
iie. La Pegriote evm old, 167cm, prn
ie. Peubelle evm old, 168cm, trn iei. Bicoquet evm old, 171cm, rt
iee. Sirena evm old, 170cm, rn
e. Fleur de la Sabine evm old, 168cm, mrn ei. Le Duceevm old, 174cm, trn eii. Geriard evm old, 172cm, trt
eie. La Sophie evm old, 170cm, m
ee. Fleur de la Brichette evm old, 157cm, mrn eei. Fleur de la Vorum evm old, 168cm, prt
eee. Amaranthe evm old, 165cm, prn

i. Porte Noir on musta 172cm korkea oldenburgori, joka on varsinainen katseidenkääntäjä ja sitäkin enemmän luonnetta. Oria kuvaillaan vaativana ja voimakkaana hevosena, jonka kanssa pärjäsivät vain harvat. Se ei kuitenkaan ollut mikään hirviö, vaan vain erittäin tietoinen omasta itsestään ja näin ollen osasi vaatia taitoa myös ihmisiltään. Porte Noir aloitti kilpailemisen esteratsastuksessa korkeissa luokissa, mutta siirtyi nopeasti kilpailemaan kenttäratsastuksessa ratsastajansa kanssa. Erittäin kyvykäs ori, joka kilpaili lähestulkoon maailman joka kolkassa ja nousi jo toisena kilpailukautena yhdeksi lahjakkaimmista hevosista Saksassa. Jälkeläisiä Porte Noir on siittänyt jo useita kymmeniä, joista suuri osa on perinyt isänsä ryhdikkään ja komean ulkomuodon, sekä erinomaisen hyppytekniikan.

ii. Serieux Noir oli 175cm korkea, musta komea oldenburgori, joka oli kaikin puolin hyvä käsitellä ja osaava ratsu. Serieux kilpaili esteratsastuksessa 140cm luokkia ja kävi se myös kouluradoilla näyttäytymässä hyvin tuloksin. Pian orin täytettyä 15-vuotta, se jäi siitokseen omistajansa tallille. Serieux Noir ei ollut alkuun kovin suosittu, mutta periytti hyvää rakennetta ja liikkeitä. Jälkeläisiä ori sai 10, joista yksi valitettavasti menehtyi pian syntymisensä jälkeen. Useampi varsa saa hyviä tuloksia varsinkin kouluratsastuksessa.

ie. Peubelle on tummanruunikko 168cm korkea oldenbergtamma, joka on toiminut koko elämänsä siitostammana Saksassa. Se on erittäin hyvä emätamma, ja se on jättänyt hyvien orien kanssa erittäin hyvärakenteisia ja -liikkeisiä varsoja. Peubelle on ihailtavan ystävällinen ja kokenut ratsu, joka ei kuitenkaan ole päässyt näyttämään kykyjään kilpakentillä vaan jäi kotiin kasvattajansa omaksi ratsuksi.

e. Fleur de la Sabine on 168cm korkea, mustanruunikko oldenburgtamma, jonka kauneudella ei ole rajoja. Sabinella on korkeutta 168cm ja sen rakenne on kuin tehty tiukkoihin käännöksiin ja nopeisiin suorituksiin. Hyviä tuloksia ja mainetta niittänyt tamma on tuttu näky kenttäratsastuskilpailuissa ympäri maailman. Vahvaluonteinen Sabine on myös erittäin rakastava emä ja hoitanut hienosti kaikki kuusi varsaansa, jotka ovat perineet emältään kylmäpäisen mutta reaktiivisen luonteen ja räjähtävän nopean ja kevyen hyppytyylin.

ei. Le Duce, se kilpailuiden hyväkäytöksinen tumma ja suuri ori, joka saa katsomon hiljentymään siirtyessään kouluradalle. Tämä 174cm korkea, tummanruunikko oldenburgori on tosissaankin upea ja jo nuoresta varsasta lähtien Le Ducelta odotettiin paljon. Sillä on useita voittoja kouluratsastuksessa ihan maailmancupiin asti, jossa sijoittui kolmanneksi. Ducelle on suosittu ja hyvin käytetty siitosori etenkin Euroopassa, ja sillä onkin jo liki sata jälkeläistä. Ori on jättänyt monenlaisia jälkeläisiä tietenkin emästä riippuen, mutta kaikissa sen jälkeläisissä, etenkin oreissa, on selvästi nähtävissä orin oma leima. Le Ducelaiset tunnistaa siis jo kaukaa silkan ulkonäkönsä, ja toki myös liikkeidensä vuoksi.

ee. Fleur de la Brichette oli kaunis mustanruunikko oldenburgtamma, joka ehti kilpailla vain kolme kautta kenttäratsastuksessa hyviä tuloksia niittäen ja ehti varsoa kaksi varsaa. Tähtipäinen ja pienikokoinen, vain 157cm korkea tamma menehtyi yöllä omaan karsinaansa ja ruumiinavauksessa selvisi kuolinsyyksi sydänkohtaus. Se oli Fleurin siittolan historian traagisin tapahtuma ja vielä tänäkin päivänä se kuuluu yhteen historian surullisimmista tapauksista. Brichette oli ennen kuolemaansa nousujohteessa kilpailuiden suhteen ja varmasti yksi kovimmista nimistä. Brichetten jälkeläiset perivät onneksi isäoreiltaan isompaa kokoa, sekä kilpahevoselle sopivampaa luonnetta.

© Miila H

Jälkeläiset

Syntynyt Rotu-sukupuoli Varsa Emä
05.01.2015old-t. Oldfinion Belle Mousse KTK-II Northward Belerian
09.01.2015old-t. Oldsfell's Angélique All On The Line
05.08.2015fwb-t. Shadow's Magic Mind Raindance Maggie
12.08.2015ish-t. Kilkenny Zelia KTK-II Zillah
14.08.2015old-o. Morency Noir KTK-II Curveball
01.10.2015old-o. Oldfinion Milton KTK-I Adrianne
13.04.2016old-t. Oldfinion Mallory KTK-III Sehnsucht
05.06.2017kwpn-o. Machaon HMS Hornetté

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkattu vain sijoitukset!

10.03.2015 - NJ - Oldfinion Dressage - oldenburg orit, tuom. Vibaja. - irtoSERT
01.02.2016 - NJ - Oldfinion Dressage - oldenburginhevosorit, päätuom. Siiri K - irtoSERT
11.10.2017 - NJ - Oldfinion Dressage - oldenburgorit, päätuom. Zafiro - irtoSERT
26.11.2018 - NJ - Oldfinion Dressage - oldenburgorit, päätuom. Miia-Maria - BIS5, MVA-SERT
31.03.2019 - NJ - Susiraja - puoliveriset, päätuom. Lissu T. - irtoSERT

01.03.2014 - VSN - VSPY - puoliveriorit, tuom. Vibaja - RCH, 38,5p
18.11.2014 - VSN - Suprant - oldenburg orit, tuom. Christa W. - CH, 40p
20.08.2015 - VSN - Oldfinion Dressage - oldenburgorit, tuom. Nintsu - SW1, 43p

KERJ
16.08.2014KERJkutsuCIC43/30
17.02.2014KERJkutsuCIC42/39
21.02.2014KERJkutsuCIC43/39
04.08.2014KERJkutsuCIC43/25
05.08.2014KERJkutsuCIC42/25
08.08.2014KERJkutsuCIC43/25
10.08.2014KERJkutsuCIC44/25
11.10.2014KERJkutsuCIC31/50
13.10.2014KERJkutsuCIC41/17
17.10.2014KERJkutsuCIC37/50
20.08.2014KERJkutsuCIC43/30
22.08.2014KERJkutsuCIC44/30
24.08.2014KERJkutsuCIC43/30
21.08.2014KERJkutsuCIC41/30
22.08.2014KERJkutsuCIC41/30
23.08.2014KERJkutsuCIC45/50
25.10.2014KERJkutsuCIC41/23
25.10.2014KERJkutsuCIC44/17
26.10.2014KERJkutsuCIC41/23
26.10.2014KERJkutsuCIC44/17
28.10.2014KERJkutsuCIC43/30
29.10.2014KERJkutsuCIC41/30
04.11.2014KERJkutsuCIC41/30
09.11.2014KERJkutsuCIC45/30
15.11.2014KERJkutsuCIC44/30
21.01.2015KERJkutsuCIC45/30
23.01.2015KERJkutsuCIC44/30
24.01.2015KERJkutsuCIC44/30
02.02.2015KERJkutsuCIC43/30
04.02.2015KERJkutsuCIC41/30
07.02.2015KERJkutsuCIC44/30
07.02.2015KERJkutsuCIC42/30
08.02.2015KERJkutsuCIC41/30
08.02.2015KERJkutsuCIC44/30
11.02.2015KERJkutsuCIC43/30
12.02.2015KERJkutsuCIC45/30
13.02.2015KERJkutsuCIC43/30
14.02.2015KERJkutsuCIC43/30
17.02.2015KERJkutsuCIC42/30
17.02.2015KERJkutsuCIC45/30
18.02.2015KERJkutsuCIC45/30
18.02.2015KERJkutsuCIC45/30
21.02.2015KERJkutsuCIC41/30
22.02.2015KERJkutsuCIC42/30
27.02.2015KERJkutsuCIC42/30
28.02.2015KERJkutsuCIC44/30
01.03.2015KERJkutsuCIC43/16
07.03.2015KERJkutsuCIC42/30
08.03.2015KERJkutsuCIC44/30

Päiväkirja

12.12.2014 Estevalmennus, valmentajana yaren

Joulukuu oli saapunut, mutta maassa ei ollut vielä juurikaan lunta valaisemaan aikaisin pimeneviä päiviä. Jouluvalmistelut ja työt olivat pitäneet minut kiireisenä, mutta kuin ihmeen kaupalla olin saanut itselleni vihdoin parin päivän irtaantumisen arjesta ja täällä sitä nyt oltiin, Yhdysvalloissa asti Rowan Stallionsissa! Enhän minä innokas ulkomaanmatkaaja olisi missään nimessä voinut kieltäytyä lähtemästä pienelle valmennusreissulle, kun dookie pyysi minua käymään valmentamassa häntä ja hänen yhtä oreistaan. Lento oli ollut edellisenä päivänä ja nyt levättyäni edellisen yön kunnolla, pääsin tutustumaan kunnolla tallin tiluksiin. Pikainen kierros sai minut aina vain enemmän hämmennyksiin, niin mahtavalta joka puolella näytti! Dookiekin oli selvästi tyytyväinen reaktiooni, eikä voinut olla nauramatta hyväntahtoisesti. Täällä Amerikanmaalla sää oli huomattavasti suopeampi meitä kohtaan, mutta en minä siltikään laittanut pahakseni sitä, että sovimme pitävämme tämän päivän estevalmennuksen sisätiloissa, maneesissa. Meninkin hyvissä ajoin halliin valmistelemaan esterataa ensimmäistä treeniämme varten, mutta sain kaiken valmiiksi vasta siinä vaiheessa, kun musta valtavan kokoinen ori asteli sisään ratsastaja selässään. Näin reilu puolitoista metriä korkean naisen silmissä dookie näytti olevan taivaissa saakka istuessaan selkä suorana Iiron selässä, mutta pari näytti kaikesta huolimatta oikein sopusuhtaiselta. Ratsukko toimi hyvin yhteen tehdessään alkuverryttelyt itsenäisesti, joten olin melkoisen varma siitä, ettei ongelmia syntyisi.

Toki varsinaisista ongelmista ei voinutkaan puhua, mutta olihan se aika hupaista, kun Iiro ei edes vaivautunut kunnolla hyppäämään rakentamiani esteitä ennen kuin ne alkoivat ylittää reilusti metrin korkeuden. Koska yksittäisten verryttelyesteiden ylittäminen ei sitä tulosta oikein tuottanut, päätin laittaa ratsukon kokeilemaan taitojaan jumppasarjan parissa. Alkuun Iiro oli edelleenkin varsin tahmea nostelemaan niitä kinttujaan, mutta pienen pienillä korjauksilla sain dookien ratsastukseen puhtia ja lopulta orikaan ei voinut laittaa enää kampoihin. Oikea tahti alkoi löytymään, eikä ponnistuskohdissakaan ollut enää juurikaan parantamisen varaa. Päästessämme niin sanotusti niiden oikeiden esteiden pariin, alkoi Iironkin tahti kiihtymään sitä rataa, että sainkin olla piakkoin huomauttelemassa siitä dookielle jatkuvaan. Ei sillä, etteikö nainen olisi saanut ratsuaan hallintaansa, mutta halusin tässä valmennuksessa keskittyä enemmän taktiikkaan, enkä niinkään ajankäyttöön. Ratsukko oli selvästi tottunut rivakkaan tahtiin, joten minun haluamani tahti tuotti selvästi hankaluuksia. Iiro tahtoi jatkuvasti rikkoa alati kiihtyvään laukkaan aina esteiden välillä, mutta vaativa äänensävyni sai dookien aina luopumaan vauhdin hurmasta. Oikeanlainen hyppytekniikka alkoi löytymään kaiken häseltämisen keskeltä ja en minä siinä vaiheessa voinut muuta sanoa kuin sen, että kyllä tältä ratsukolta sitä taitoa löytyi. Ei sillä, että olisin sitä alkuunkaan epäillyt, mutta dookie eikä Iiro selvästi kumpikaan mennyt lukkoon kovankaan paineen alla. Valmennus alkoi hiljalleen olla pykälässään, joten viimeisten onnistuneiden hyppyjen jälkeen annoin dookielle luvan siirtyä orinsa kanssa loppuverryttelyihin.


13.12.2014 Kouluvalmennus, valmentajana yaren

Toinen Amerikka-päiväni alkoi hiljalleen valkenemaan ja jopa hiukan haikeana puin vaatteet päälle miettien, että pieni minilomani olisi jo pian ohi. Olin varannut paluulennon jo samalle illalle eli kunhan olisimme dookien ja Iiron kanssa heitältäneet vielä koulutreenit, olisi minun tehtäväni tältä erää hoidettu. Mielessäni kuitenkin tiesin, ettei minun suuri hevoslaumani Suomessa pärjäisi pitkään ilman minua tai niin ainakin olin saanut itselleni uskoteltua. Hassua, miten sitä ihminen ei vain osannut nauttia vapaammasta ajasta.

Koska aurinko oli uskaltautunut näyttäytymään niinkin kauniisti tänä kyseisenä aamuna, olimme yhteistuumin päättäneet siirtää valmennuksen tältä erää maneesin seinien ulkopuolelle eli kentälle. Ilmeisesti joku tallin työntekijä oli käynyt tasoittamassa pohjan jo heti aamutuimaan, sillä saapuessani itse paikalle, hiekka oli täysin koskematon. Hetken päästä näin jo eiliseltä tutun oldenburgin lähestyvän kenttää dookie selässään ja pian jo valtavat kaviot täyttivät äsken niin tasaisen kentän kavionpainaumista. Vapaamuotoisten alkuverryttelyiden aikana dookie kertoi kouluratsastuksen olevan niitä Iiron varjopuoli eli mitään kovin suurta ei kannattanut odottaa. Minua asia ei kuitenkaan lannistanut, sillä totta kai se kertoi siitä, että itsellekin olisi selvästikin enemmän hommaa tiedossa, eihän täydellistä ratsukkoa voinut juuri paremmaksi hioa. Dookie oli kyllä varsin oikeassa hevosensa suhteen tämän lajin osalta. Toki vaativa A -tasolla oleva hevonen osasi perusasiat vallan mainiosti ja paljon päällekin, mutta ori ei selvästikään sietänyt pieniäkään virheitä ratsastajaltaan. Välillä sen selässä keikkuva nainen tuntui puskevan pelkkää tuskanhikeä, enkä kyllä yhtään ihmetellytkään menoa katsoessa. Jos dookie hiukankin puristi ohjista liikaa tai painoi voimakkaampia pohjeapuja, oli Iiro heti varpaillaan. Pariin otteeseen ori vaikutti nousevan millä hetkellä tahansa pystyyn, mutta pyytäessäni dookieta tarkentamaan apujaan, alkoi Iiro vihdoinkin rauhoittumaan. Lähdimme liikkelle kootuista askellajeista, joiden kanssa oli oltava erityisen tarkka ja pisteet siitä, että ratsastaja osasi selvästi hommansa, kun keskittyi täydellisesti.

Laukanvaihdot olivat hiukan tahdittomia ja valmennuksen mittaan olinkin laittanut merkille sen, että Iiron ehdottomasti paras askellaji oli ennemminkin ravi. Ei laukka kuitenkaan paljoa huonommaksi jäänyt, mutta se vain tahtoi helposti kiihtyä turhankin nopeaksi. Käskin dookieta tekemään vain ahkerasti voltteja ja ympyröitä aina kun meno alkoi käydä hallitsemattomaksi, ja vaikka kyseessä oli näinkin yksinkertainen neuvo, se tuntui kuitenkin tehoavan. Iiro alkoi enemmän keskittymään tehtävään ja nyt laukanvaihto alkoi onnistumaan halutusti joka kolmannella askeleella. Heti kun meno alkoi olemaan sellaista kuin oli toivottukin, kehuin vuolaasti ratsukkoa ja annoin heille vielä viimeiseksi tehtäväksi tehdä muutamat puolipiruetit, mikä sekään ei ollut mikään läpihuutojuttu. Ratsukkolla oli kuitenkin tässä vaiheessa jo sen verran hyvä draivi päällä, ettei mikään tuntunut olevan enää liian haasteellista heille. Tässä vaiheessa oli varsin sopivaa alkaa siirtymään loppuverryttelyihin ja sanoa näkemiin tältä erää.


15.01.2015 Kouluvalmennus, valmentajana mm

Valmennuksen selkeästi suurin haaste oli saada Iiro keskittymään tehtävään ja reagoimaan ratsastajan apuihin. Ori oli heti alusta alkaen säpsäkällä päällä ja viihdytti meitä muutamalla pienellä pukkisarjalla. Pelleily loppui heti kun alettiin tosissaan hommiin ja ratsastaja alkoi vaatia Iirolta enemmän. Käyntityöskentely oli hallittua vaikka Iiro käveli turhan supussa eikä avannut liikkeitään kunnolla. Volttien ja suunnanvaihdosten avulla askeleesta tuli joustavampi ja heti paljon miellyttävämpi. Iiro kuikuili jatkuvasti kentän reunoille kun se ei saanut tarpeeksi ohjeita ratsastajalta, joten kannattaa muistaa pitää oriin keskittyminen ja mielenkiinto kokoajan työnteossa ettei sen ajatukset lähde harhailemaan. Kun aloimme työstää laukkaa, pyysin ratsukon jäämään isolle pääty-ympyrälle. Ori toimi hyvin laukassa, ratsastajalle täytyi muutaman kerran muistuttaa istumaan syvälle satulaan. Iiron laukkaan oli vaikea löytää sopivaa tempoa jossa ori pysyisi joten käskin ratsastajan ratsastamaan kentän ympäri laukassa, mutta aina B kirjaimen kohdalta ratsastaa koko rata leikkaan käynnissä ja nostaa uralla taas suoraan käynnistä laukka. Alkuun Iirolla ja ratsastajalla oli selkeästi vaikeuksia löytää sopiva tasapaino käynnin ja laukan välillä. Kun Iiro hoksasi tehtävän ja tasapaino näiden välille löytyi, oli helpompi työstä laukkaa. Loppujen lopuksi Iiro saatiin laukkaamaan rennosti eteenpäin pyöreässä muodossa niin, että ori myös käytti hyvin selkäänsä. Iiro on upean näköinen tapaus ja kääntää varmasti katseita kisareissuilla. Uskon näkeväni tämän parivaljakon vielä useasti ruusukkeiden jaossa!


27.01.2015 Kouluvalmennus, valmentajana konnari

Dookie ja Iiro saapuivat meille viikonlopuksi treenaamaan, pienimuotoiselle kenttäleirille. Heti ratsukon saavuttua aloitettiin koulutreenillä, joten suunnattiin yhteistuumin kentälle. Ratsukko käveli vapain ohjin jonkusen kierroksen, jonka jälkeen aloitettiin työskentely. Lähdettiin ensin hakemaan ihan rentoa tuntumaa taivuttelemalla ja tehtäväkseen ratsukko sai tehdä paljon voltteja sekä kiemurauria. Yhteistyö toimi heillä erittäin hyvin, ajoittain dookien käsi saattoi olla hieman liian kova ja ori protestoi tätä pienillä keulimis pompuilla. Kun ratsastaja sekä ratsu oli rentona, siirryttiin ravityöskentelyyn. Jatkettiin volteilla sekä kiemuraurilla, mutta mukaan otettiin pysähdykset, jokaisen voltin keskikohdalle. Tehtävä onnistui hienosti ja siirryttiin takaisin käyntiin. Muutavat väistöt molempiin suuntiin ja jatkettiin välikäynneillä. Ratsukko ottii uudelleen raviin, jolloin jatkettiin väistöjä. Iiro toimi erittäin hienosti ja dookien avut olivat huomaamattomat, kuin hevonen olisi toiminut ajatuksen lailla. Kun nämä helpot perustehtävät tuntuivat olevan liian helppoja, lähdettiin työstämään piaffea. Hommat luisti erittäin loistavasti ja oli ilo katsoa ratsukon loistavaa yhteistyötä! Seuraavaksi otettiin laukkatehtävät, alkuun pelkästään harjoituslaukkaa pääty-ympyröitä hyödyntäen. Rennon laukan löytyessä, muutamat väistöt. Väistöjen onnistuessa siirryttiin kokoamaan laukkaa. Iiro yritti aluksi heittää piaffet ja passaget sekaisin, mutta dookien korjatessa apujaan, ymmärsi orikin mitä häneltä pyydetään. Näin onnistui koottulaukka ja tähän oli hyvä päättää. Ratsukko jatkoi itsenäisen loppuverkan.


28.01.2015 Estevalmennus, valmentajana konnari

Seuraavana aamuna jatkettiin dookien ja Iiron kanssa rataesteillä. Kentälle oltiin yhdessä rakennettu pieni rata, josta löytyi monenlaisia erikoisesteitä. Dookie alkoi verkkailemaan ratsuaan, kun minä vielä muuttelin esteiden korkeuksia. Valmennus aloitettiin kavalettijumpalla ja Iirolla oli vauhtia enemmän kuin pienessä kylässä. Askeleen tähtäykset olivat huolimattomia ja välillä ori meinasi talloa esteet edestään. Dookien täytyi ottaa välillä kovalla kädellä kiinni, jotta sai oria enemmän hallintaansa. Useamman toiston jälkeen Iiro kuitenkin ymmärsi, että nyt ei ole kiire mihinkään ja tehtävä onnistui. Jatkettiin jumpan jälkeen sarjalle, jossa oli kolme metrin pystyä. Hyvällä lähestymisellä Iiro hyppäsi ongelmitta ja rauhallisesti, usein esteiden jälkeen yritti lähteä omille teilleen. Dookie sai Iiron hyvin kiinni aina esteiden jälkeen, joten siirryttiin seuraavaan tehtävään. Vesimatto okserille, okseri oli normaalia leveämpi, mutta vajaan metrin korkea. Iiro lähestyi esteelle hyvin ja ponnahti yli ilman mitään ongelmaa! Nostettiin okseria hieman ja uudella yrityksellä meni vielä paremmin. Tähän väliin otettiin hetken käyntiä, jotta ratsukko sai rentoutua ja hengähtää. Nostelin esteet ja suunnittelin radan loppuun. Ratsukko siirtyi uudestaan raviin ja siitä laukkaan. Lähestyminen ensimmäiselle esteelle oli vähän hutaistu ja puomi lähti matkaan, mutta loppurata meni erittäin nätisti. Ratsukko otti vielä kerran radan, jotta saatiin ensimmäinen este puhtaasti. Näin kävi ja he saivat aloittaa loppuverryttelyn.


29.01.2015 Maastoestevalmennus, valmentajana konnari

Seuraavan treenin aihe oli maastoesteet. Rata oli paikkapaikoin hieman vetinen, joten täytyi seurata miten pystyi treenaamaan. Ratsukko ravaili pellolla johon oli laittanut pienen pystyn verryttelyesteeksi. He hyppäsivät itsenäisesti tätä, kun minä kiertelin maastoesteradan läpi. Hyppääminen aloitettiin pienelle banketille. Iiro aluksi katseli hieman hölmistyneenä, että pitääkö tonne muta-ammeeseen hypätä, mutta meni pienellä vahvistuksella. Dookie tuli pari kertaa banketin, josta siirryttiin kiinteälle tukkiesteelle. Tukkieste on todella massiivinen, mutta molemminpuolin kuiva, joten he pystyivät turvallisesti hyppäämään. Iiro laukkasi korvat hörössä ja häntä tötteröllä kohti tukkia, mutta pysähtyi kuitenkin kuin seinään. Uudella lähestymisellä ja maiskuttamisella suurella ilmavaralla yli. Siirryttiin kapealle tarkkuusesteelle, joka tuottikin hieman enemmän ongelmia kun ajattelimme. Iiro joka kerta teki stoppauksen esteen eteen. Mietimme mikä tässä mättää ja tulimme siihen tulokseen, että ori tajuaa esteen takana olevan hieman mutaista. Dookie kävi näyttämässä esteen takaa ja otettiin kokeilu hyppy. Iiro tuijotteli silmät pulleina estettä, mutta meni loistavasti yli. Suuret kiitokset oriille ja matka jatkui seuraavaksi vesiesteelle. Meillä vesieste oli vain vahingossa pellolle tullut suuri vesilätäkkö. Ratsukko paineli lätäkön läpi vauhdilla niin, että vesi ja kura lensi! Seisoin itse n. 6m päässä ja olin täysin kurassa! Dookie halusi mennä vielä uudestan lätäkön ja miksipä ei. Molemmat nauttivat hommasta suuresti, mutta alkoivat olla jo niin väsyjä, että oli aika lopettaa!


15.02.2015 Kouluvalmennus, valmentajana chloette

Sain tänään valmennettavakseni ratsukoksi upean näköisen parivaljakon, eli dookien ja kiiltävän mustan värisen puoliveriori Iiron siis. Valmensin heitä kouluratsastuksessa ja he saivatkin tällä kertaa treenata avo- ja sulkutaivutuksien tekemistä siistillä, rennolla tyylillä ja sen jälkeen dookie saisi tehdä Iiron kanssa myöskin pohkeenväistöjä, jos aikaa siis jää avojen ja sulkujen riittävän tekemisen johdosta.Valmennuksen aluksi dookie ja Iiro vain tekivät sopivan pituiset alkulämmittelyt käynnissä, ravissa ja laukassakin ja sitten vielä dookie taivutteli oriaan suurikokoisella keskiympyrällä. Dookie ratsasti Iiroa hyvin peräänantoon, mutta Iiro se ensin vain oikutteli vastaan, sillä dookie kallistui aivan selvästi välillä sivulle päin siihen suuntaan, mihin hän hevostaan juuri sillä hetkellä taivutteli.Saimme kuitenkin ajan myötä dookien kanssa Iiro rauhoittumaan ja rentoutumaan kuunnellen samalla ratsastajaansa, heti muutamien laukassa tapahtuvien pukkikohdauksien jälkeen, jotka toimivat tavallaan Iiron protestina minua ja dookieta vastaan. Suunnilleen valmennuksen puolivälissä dookie tuli minun luokseni maneesin keskelle, jotta voisin selittää hänelle ja Iirolle tämän valmennuksen ensimmäisen tehtävän. Tehtävä oli kutakuinkin tällainen; molemmilla maneesin lyhyillä sivuilla piti tehdä taivutuksia, porttipäädyssä avoja ja sen vastakkaisessa päädyssä sulkuja. Nämä avo- ja sulkutaivutukset tehtiin siis joko ravissa tai sitten laukassa, sulkutaivutuksien kohdalla piti nostaa vastalaukka jos ne teki laukalla. Molemmilla pitkillä sivuilla taas ratsukko teki pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa.Iiro liikkui loppuvalmennuksesta melkoisen hyvällä tahdilla ja kiukuttelutkin jäivät jo siinä vaiheessa unholaan. Kunhan vain dookie pitää kätensä paikoillaan ja koko vartalonsa suorassa, niin kyllä hyvä tulee tämän ihastuttavan ratsukon työskentelystä!


20.02.2015 Estevalmennus, valmentajana chloette

Pääsin jo toista kertaa valmentamaan dookieta ja mustaa puoliverirotuista oria Iiroa, tällä kertaa valmennuksessa oli luvassa esteratsastusta, ratsukko sai hypätä oikeastaan normaalien rataesteiden sijaan maastoesteitä! Dookie ja Iiro näyttivät tulevan hieman myöhässä alkuperäisestä sopimastamme aikataulusta, mutta hyvin kuitenkin ehdimme treenata hyppyjä maastoesteillä. Suunnittelin siis heitä odotellessa jo vähän tänään hypättävää rataa, johon kuului kuusi estettä, jotka kaikki olivat täysin erilaisia.Dookien ja Iiron lämmitellessä itseään käyntityöskentelyllä ja hetken päästä myöskin ravi-laukka-siirtymillä, sillä aikaa minä kasasin heille sen tuossa jo aijemmin mainitsemani kuuden esteen maastoesteradan. Sijoitin maneesin toiselle pitkälle sivulle linjan tukkiesteestä ja sianselästä melko pienellä korkeudella ja toiselle taas vain pelkän muurin. Lävistäjälle laitoin noin metrin korkuisen lankkuesteen. Toisella lyhyellä sivulla oli sinne asettelemani vesieste, josta piti hypätä suoraan taas toisen pitkän sivun risueste. Eihän nämä mitään tyypillisiä maastoesteitä ollut sillä niitä ei edes hypätty maastossa eikä pellolla, vaan maneesissa, mutta melko tyytyväinen niihin olin kuitenkin!Kun vihdoin ja viimein ratsukko aloitti ensin lyhyen ohjeistukseni kuultuaan näiden maasto-, tai oikeastaan erikoisesteiden hyppäämisen, sain käskeä dookieta aika montakin kertaa hiljentämään Iiron vauhtia ja rauhoittamaan oria niin, ettei se enään rynnisi esteitä kohti huolimattomasti. Iiro kuitenkin hyppäsi lähes mahdottoman hyvin, eikä kyttäillyt esteitä ollenkaan. Melko paljon sain siis sitä ja dookieta kehua! Loppuravit ratsukko ravaili koko maneesin uraa pitkin puolipitkällä ohjalla, ihan rennosti vain.


25.02.2015 Estevalmennus, valmentajana chloette

Upean ulkonäön ja askelluksen omaava puoliveriori Iiro ja sen ratsastaja ja samalla myöskin omistaja dookie olivat tänään heille pitämässäni estevalmennuksessa. Ensiksi he tietysti lämmittelivät itsensä sopivan kauan aikaa koko maneesin uraa pitkin kävelemällä ja ravaamalla. Käynnissä dookie ja Iiro tekivät myös pysähdyksiä ja ravissa ympyröitä lähes joka suuntaan koko maneesin levyydellä.Laukkalämmittelyä aloiteltaessa huomasinkin jo Iiron alkavan kuumua vähäisen, joten käskin dookien kääntää Iiro aina ympyrälle, kun ori lähtee edes vähänkään lujempaa laukkaa mitä vauhtia olisi tarkoitus laukata. Iiro niin sanotusti rauhoittui nopeasti ja alkoikin jo kuunnella dookieta. Muutama pukkikin kuitenkin tuli koettua, kun dookie kallistui vahingossa laukanvaihtoja tehdessä oikeaan suuntaan. Pian ratsukko alkoi hyppäämään pyynnöstäni tämän kuuloista, viisiesteistä rataa; ensimmäinen este, eli noin metrin korkuinen pystyeste sijaitsi maneesin toisella lyhyellä sivulla ja toinen este, joka oli hieman tuota ensimmäistä estettä korkeampi okseri, näkyi lyhyeltä sivulta selvästi sillä olin asettanut sen toisen pitkän sivun loppupäähän. Kolmas ja neljäs este olivat sarjana lävistäjällä ja viimeinen eli viides este törötti toisen pitkän sivun keskellä yksittäisesteenä.Aluksi dookien ja Iiron hyppäämisestä ei oikein olisi tullut mitään, mutta pian saimme kuitenkin dookien istunnan kuriin ja samaten myöskin Iiron hyppäämään vitkuttelematta. Ja aivan loistavia hyppyjähän tältä orilta irtosikin kunhan vain ensin vauhtiin päästiin! Yhtään kieltäytymistä ei tällä kerralla tullut.


Tämä on virtuaalihevonen!