Total Death

KTK-II


© van Uytert
Nimi Total Death "Dean" Kasvattaja Gestüt Oldbraun
Rotu, sukupuoli oldenburg, ori Omistaja Lallybroch (VRL-04374)
Syntynyt 02.07.2017, Saksa Ikä 8-vuotias
Väri, säkäkorkeus musta, 172cm Koulutustaso ko Grand Prix
Rekisterinumero VH19-013-0020 Tittelit KTK-II

Dean ei ole hevonen, joka antaa kaiken ilmaiseksi ja korjailee ihmisen tekemiä virheitä. Dean on hyvinkin osaava, fiksu ja tietää kyllä mitä häneltä halutaan, mutta Dean on sitä mieltä, ettei hänen tarvitse tehdä yhtään sen enempää mitä pyydetäkään. Dean on hyvinkin opettavainen hevonen siinä mielessä, että tiedät kyllä, milloin teet jotain oikein ja milloin et. Orilla on myös vahvat mielipiteet asioista ja se osoittaa kyllä närkästyksensä luimistelemalla ja kavioitaan tömistelemällä. Pitkät odotusajat, hoitajan sählääminen ja hermostuneet ihmiset saavat sen kiihtymään. Ei ori mitään pahaa tee, mutta silmin nähden se on stressaantunut ja hermostunut, eikä oikein malta olla aloillaan. Muutoin hoidettaessa ori osaa hyvinkin nätisti, kun on rauhallinen ilmapiiri. Se antaa varustaa helposti, sekä laskee päänsäkin tarjolle suitsia laittaessa. Se osaa kävellä hyvin rinnalla oli lähistöllä kiimaisia tammoja tai ei. Mutta nämäkin kaikki vain, kun sille tarjotaan hyvä ja turvallinen ympäristö olla.

Ratsuna ori menee sieltä mistä aita on matalin, jos sen annetaan mennä. Dean on hevonen, joka voi ravata korvat repsottaen ja pää pitkällä kentällä, näyttäen ihan jo yli parikymppiseltä tuntihevoselta, joka on tehnyt samaa työtä jo yli 10 vuotta. Samaan aikaan orista voi silti kuoriutua upea, komea ja mahtipontinen kouluhevonen Grand Prix- tasolle. Salaisuus orin kanssa on vain siinä, että osaa pyytää oikein niin saat myös silloin. Oikean ratsastajan kanssa Dean on eteenpäinpyrkivä, yritteliäs ja hyvinkin kuuliainen. Deanilla on näyttävät lennokkaat askeleet, joita on helppo säädellä sekä ori on herkästi kuulolla.

Kisapaikoilla Dean on kuin kotonaan. Trailerit ei sitä hätkäytä tai saatikka kisapaikankaan hulina, vaikka muutoin melu sitä ärsyttääkin kotipuolessa. Deanin mielestä kisapaikoille on lähdetty kisaamaan ja se keskittyy täysin tärkeimpään asiaan: voittamiseen.

- Sukuselvitys

i. Total Shock
old, m 172cmevm
ii. Total Panic
old, m 173cmevm
iii. Total Player
old, m 171cmevm
iie. Hysteria
old, trn 169cmevm
ie. Utopiana
hann, rt 165cmevm
iei. Illusionist
hann, rt 171cmevm
iee. Pahama Mama
hann, rn 164cmevm
e. Skeleton Pride
old, mkm 167cmevm
ei. Skeletons In The Closet
old, m 175cmevm
eii. Specter
old, m 175cmevm
eie. Skydiving
old, m 166cmevm
ee. Ride To Pride xx
xx, rnkm 166cmevm
eei. Moonrider xx
xx, rnkm 167cmevm
eee. Princess of Day xx
xx, trn 164cmevm

i. Total Shock oli 172cm korkea musta oldenburginhevosori, jolla kilpailtiin kouluratsastuksessa Grand Prix -luokissa ympäri Europpan. Omistajansa sanojen mukaan ori oli tulinen, mutta hallittavissa. Sillä oli sopivaa tulisuutta ja rohkeutta, mutta myös malttia suorittaa annetut tehtävät kunnolla loppuun asti. Total Shockilla oli kauniit ja lennokkaat askeleet ja sen kanssa oli mukava tehdä töitä. Motivaation ori osasi hakea muualta, eikä ratsastajan tarvinnut kuin keskittyä itse tekemiseen ja siihen, että haki oman motivaationsa jostakin. Ori myös kantakirjattiin toiselle palkinnolle hienoin pistein. Hienoa sukuaan ori jatkoi 23 varsalla ja niille se periytti erityisesti taitojaan. Total Shock jouduttiin lopettamaan 22-vuotiaana jalkaongelmien vuoksi.

ii. Total Panic oli 173cm korkea musta oldenburginhevosori. Luonteeltaan ori oli rehellinen ja nöyrä, mutta sen kanssa ei tullut koskaan tylsää. Total Panic oli oikea keppostelija, eikä mikään maailman rauhallisin ratsu. Vauhtia löytyi ja jarrut olivat usein hieman hukassa. Ori vaatikin määrätietoisen ratsastajan, joka osasi vetää selvät rajat hevoselle. Total Panic omasi kauniit askeleet ja se oli erittäin palkitseva ratsu, kunhan sen sai toimimaan hyvin. Hevosella kilpailtiin Intermediate II -tason luokissa kouluratsastuksessa pitkin Eurooppaa ja se myös kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Jälkeläisiä orilta löytyy 14 kappaletta. Total Panic menehtyi vanhuuden tuomiin vaivoihin 26-vuotiaana.

ie. Utopiana oli rautias hannoverinhevostamma, jolta löytyi säkäkorkeutta 165cm verran. Tamma oli monipuolinen ratsu ja sillä kilpailtiinkin kenttäratsastuksessa CIC3-luokissa. Parhaimmillaan hevonen oli kuitenkin kouluratsastuksessa, minkä isoksi osaksi varmasti selittää sen erittäin koulupainotteinen suku. Taidot riittivät loistavasti myös muihin lajeihin ja sen kanssa kilpailtiinkin menestyksekkäästi. Luonteeltaan hevonen oli nöyrä, mutta rohkea, eikä se pelännyt ottaa haasteita vastaan. Sukuaan Utopiana jatkoi viidellä varsalla ja hevonen itse menehtyi 27-vuotiaana vanhuuden vaivojen seurauksena.

e. Skeleton Pride oli toiselle palkinnolle kantakirjattu oldenburginhevostamma. Hevonen oli kauniin mustankimo ja siltä löytyi säkäkorkeutta 167cm verran. Skeleton Pridella kilpailtiin kouluratsastuksessa Grand Prix -tason luokissa. Tamma omasi mielettömän suuren sydämen ja omistajansa sanojen mukaan se olikin tallin lempein ja herttaisin hevonen. Hevonen työskenteli pitkäjänteisesti määrätietoisen ratsastajan kanssa. Skeleton Pride omasi kauniit askellajit ja sen kanssa oli todella mukava tehdä töitä. Hevonen työskenteli nöyrästi ja kuunteli ratsastajaansa hyvin. Sukuaan tamma jatkoi kolmella varsalla ja se itse menehtyi synnytyksen komplikaatioihin sen ollessa 16-vuotias.

ei. Skeletons In The Closet oli rehellinen, mutta määräilevä 175cm korkea musta oldenburginhevosori. Hevosella kilpailtiin kouluratsastuksessa menestyksekkäästi Grand Prix -tasolla ympäri Euroopan ja se myös kantakirjattiin ensimmäiselle palkinnolle huippupistein. Ori olikin todella haluttu ori jalostuksessa ja siltä löytyy 56 jälkeläistä ympäri Euroopan. Luonteeltaan hevonen oli vaativa, mutta palkitseva ratsu. Ori omasi lennokkaat, voimakkaat ja kauniit askeleet ja se jaksoi työskennellä erittäin pitkäjänteisesti, kunhan treenin piti monipuolisena ja kiinnostavana. Skeletons In The Closet menehtyi valitettavan ähkyn seurauksena 21-vuotiaana kotitallillaan Saksassa.

ee. Ride To Pride xx oli ruunikonkimo englannintäysiveritamma, joka omasi säkäkorkeutta 166cm verran. Tamma oli kantakirjattu toiselle palkinnolle ja sillä kilpailtiin menestyksekkäästi kouluratsastuksessa Grand Prix -tasolla lähinnä Keski-Euroopassa. Tamma oli luonteeltaan reipas ja kuuliainen ja sen kanssa oli mukava työskennellä. Tammalta löytyi kauniit askellajit ja se jaksoi keskittyä vaikka jotain asiaa olisi toistettu miljoona kertaa. Ride To Pride oli motivoitunut ratsu, eikä se pelännyt ottaa haasteita vastaan. Sukuaan tamma pääsi jatkamaan neljällä varsalla ennen kuin siirtyi ansaitulle eläkkeelle. Hevonen menehtyi 25 vuoden iässä. © Dimma

- Jälkeläiset

Varsa Syntynyt Emä Omistaja
old-o. LB Total War 23.09.2019 e. Bloodbloom Zonjiet Stud
old-t. LB Moonchild 05.04.2020 e. Moonheart Lallybroch
old-o. Seifenkraut Tarantallegra 05.05.2020 e. Roussina Gestüt Seifenkraut

- Kilpailukalenteri

KRJ 20 sijaa
07.10.2019 Mörkövaara, Grand Prix 2/38
03.10.2019 Mörkövaara, Grand Prix 4/38
02.10.2019 Mörkövaara, Grand Prix 5/38
29.09.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 4/22
28.09.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 4/22
27.09.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 4/22
25.09.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 2/22
20.09.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 3/22
18.09.2019 Lallybroch, Grand Prix 1/19
18.09.2019 Mörkövaara, Grand Prix 2/20
26.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 2/7
25.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 1/7
24.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 1/7
22.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 1/7
21.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 1/7
13.08.2019 Silver Hoof, Grand Prix 3/15
11.08.2019 Silver Hoof, Grand Prix 2/15
01.08.2019 Tiiron ratsutalli, Grand Prix 3/40
29.07.2019 Tiiron ratsutalli, Grand Prix 4/40
28.07.2019 Nemora Estate, Grand Prix 4/18
KRJ 20 sijaa
18.09.2019 Mörkövaara, Grand Prix 1/20
14.09.2019 Mörkövaara, Grand Prix 3/20
12.09.2019 Mörkövaara, Grand Prix 4/20
11.09.2019 Lallybroch, Grand Prix 3/22
30.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 1/7
29.08.2019 Lallybroch, Intermediate II 2/7
17.08.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 4/22
16.08.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 1/22
10.08.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 4/22
09.08.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 4/22
23.07.2019 Nemora Estate, Grand Prix 3/18
20.07.2019 Nemora Estate, Grand Prix 3/18
18.07.2019 Vallmo Stall, Grand Prix 2/21
15.07.2019 Vallmo Stall, Grand Prix 4/21
13.07.2019 Vallmo Stall, Grand Prix 3/21
06.07.2019 Arola, Grand Prix 2/23
08.07.2019 Arola, Grand Prix 4/23
11.07.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 1/30
15.07.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 1/30
16.07.2019 Chowter Sporthorses, Grand Prix 3/30
NÄYTTELYT
VSN 30.03.2020 Lallybroch, oldenburg- orit- RCH, 37,5p
VSN 21.12.2019 Lallybroch, oldenburg- orit- RCH, 37p
VSN 16.12.2019 Lallybroch, oldenburg- orit- RCH, 38,5p
VSN 27.11.2019 Alondra, oldenburginhevosorit - SW4, 39p
VSN 28.07.2019 Lallybroch, puoliveriorit - RCH, 39p

NJ 15.11.2019 Oldfinion Dressage, oldenburgorit - irtoSERT
NJ 18.10.2019 Alondra, oldenburginhevosorit - irtoSERT
NJ 01.09.2019 Oldfinion Dressage, oldenburgorit- irtoSERT

- Päiväkirja

26. tammikuuta 2020: Likaisia jalkoja ja kaakaon tuoksua

Aamusta asti oli satanut kaatamalla vettä, mutta keli oli asettunut pieneen veden ripsintään aamupäivään mennessä. En tiennyt olinko hullu vai hullu, mutta ajattelin lähteä tänään maastoilemaan Deanin kanssa. Olimme viime aikana vain keskittyneet kilpailuun ja kaikkeen vakavaan, joten ajattelin orin sekä tietenkin minun ansainneen jotain vähän kevyempää.

Olin soittanut jo valmiiksi tallitytölle, että ottaisiko Deanin kuivumaan karsinaan. Olihan orilla sadeloimi, mutta silti sen jalat olivat keränneet kuraa ja tahdoin saada ne puhtaaksi ennen kuin asettelisin suojat. Ylipäätänsä tykkäsin enemmän siitä, että hevonen näyttää puhtaalta, sekä kiiltävältä oli keli mikä tahansa. Dean höristi nätisti korvansa, kun astelin sen karsinan ovelle ja tervehti minua matalalla hörähdyksellä. Tervehdin sitä iloisesti takaisin ja rupattelin sille niitä näitä niin kuin olisin nähnyt kenet tahansa kaverin, jolle vaihdan viikon kuulumiset. Toki me olimme nähneet Deanin kanssa toissa päivänä, mutta silti.

Puunasin orin jalat puhtaaksi ja harjailin orin muutoinkin kauttaaltaan. Olin tyytyväinen loppu tulokseen siihen nähden mistä keliolosuhteista ori oli sisälle tullut. Varustin orin varmoin ottein, koska Dean yksinkertaisesti ei tykännyt turhasta säheltämisestä. Varmuus ei meinaa nopeutta Deanin kohdalla. Varmuus meinaa tehokkuutta, mutta rauhallisia otteita. No mutta toisaalta on se nopeuttakin, kun alkaa orin kanssa olemaan sen verran hyvää pataa, ettei se tuohdu, vaikka ripeästi toiminkin nykyisin. Koska ulkona ripsi edelleen ajoittain niin laitoin Deanille myös ratsastusloimen päälle suojaamaan kylmyydeltä ja pitämään meidät näkyvissä autoille, jos hämärä kerkeää tulla. Kun ori oli valmis laitoin vielä sadeviitan päälle, että säästyisin myös kolealta säältä, sekä mahdolliselta kastumiselta.

Ulos saavuttuani talutin Deanin lähimmälle penkille, josta ponkaisin orin kyytiin kevyesti. Taputin sitä kaulalle merkiksi siitä, että se oli seisonut nätisti aloillaan. Loppu silaus jalustimille ja viimeiset satulavyön kiristykset ja sitten mentiin! Lähdimme alkuun kohti tallille tulevaa tietä, jota ympyröi suuret laitumet, jotka kesäisin loistavat vehreyttään. Nyt jäljellä olivat vain sateen raiskaamat nyt jo lakastuneet viljan jämät, sekä multaa. Tallitien jälkeen jatkoimme hetken matkaa asfalttitien laitamaa pitkin. Liikenne oli tänään rauhallista, kohtasimme vain muutamia autoja matkalla. Vihdoin saavuimme kohtaan, josta voisimme laskeutua metsäpolulle. Ikäväkseni autotien ja metsäpolun välissä oli pieni oja, joka oli nyt täynnä vettä ja kuraa. Kesäisin ja talvisin oja olisi yleensä kuiva, mutta tänä vuonna olemme saaneetkin nauttia vähän pitemmästä syksystä. Kirosin mielessäni ja tiesin Deanin ylittävän kyllä pahaisen lätäkön, mutta ongelma taisi olla enemmän minussa ja minun tarpeessani pitää hevoseni puhtaana ja nättinä. Kannustin kumminkin orin lätäkön ylitse, vaikka ajatus inhottikin minua. Tänään olisikin sitten luvassa jalkojen- ja suojien pesu, en voisi kuvailla sitä lempi puuhakseni.

Lohduttava ajatus oli se, että loppumatkamme olisi kangasmetsää, joka ei onneksi ollut mennyt kuralle. Kangasmetsän jälkeen saapuisimme tallin viereiselle niitylle, jonka vieressä menisi polku tallille, joka olisi toivottavasti pysynyt hyvänä eikä olisi upottava. Jatkoimme matkaamme kapeaa metsäpolkua pitkin ja Dean meinasikin välillä kolistella jalkojaan puunjuuriin. Höpsö ori ei jaksanut edes tänään nostella jalkojaan! Tuhahdin mielessäni. Ennen aukeavaa niittyä tuli pieni pätkä hiekoitettua polkua, jossa otimme orin kanssa pienen pätkän ravia. Laukkaamaan emme tänään pääsisi, koska en halunnut ottaa riskiä, että ori liukastuisi ja loukkaisi itsensä. Harmillisesti Deanissa oli sen verran rahaa kiinni, ettei sen passaa antaa loukata itseänsä jonkin typerän maastolenkin tähden. Tallin takana oleva niitty aukesi silmiemme eteen ja kiinnitin huomion sen vieressä kulkevaan polkuun, joka onnekseni näytti olevan hyvässä kunnossa. Siitä harvemmin kukaan muu menikään, kuin tallin väki ja kovin moni ei näillä keleillä maastoon päin edes vilkaissutkaan. Polulla päästin orin ohjat löysäksi ja annoin sen rentouttaa kaulansa ennen kuin saapuisimme tallin pihalle.

Autioituneella tallin pihalla ei kuulunut hiiskahdustakaan. Normaalisti ihmiset ovat tähän aikaan töissä tai koulussa, joten tallilla saa olla aika rauhassa. Toki tallilla on koko ajan päivystävä tallityttö töissä, joka laittaa hevosia valmiiksi ratsastajille sekä katsoo, että tallilla on kaikki hyvin. Ilmeisimmin hänkin oli tällä hetkellä lämmittelemässä päärakennuksessa ehkäpä ihan kaakaon merkeissä. Tunsin lämpimän kaakaon ajatuksen tuovan veden kielelleni ja vilun väristykset kroppaani. Huomasin siinä hetkessä, että minulla oli vähän kylmäkin. Minä kun en kerennyt ajattelemaan edes itseäni, kun koko matkan murehdin Deanin likaisia jalkoja ja kuinka se ei osaa edes nostella niitä. Naurahdin vähän ajatukselleni ja hyppäsin orin selästä pois. Löysäsin satulavyön ja rapsuttelin hetken orin kosteaa kaulaa ennen kuin lähdin taluttelemaan sitä lämpimään heinäntuoksuiseen talliin.

Siinä hetkessä, kun kaakao palasi mieleeni muistin, että minun tulisi pestä orin jalat ja puhdistaa sen suojat. Voihkaisin vahingossa ihan ääneen harmistuksesta ja vilkaisinkin heti ympärilleni, etteihän kukaan ollut kuullut sitä. Ei syytä huoleen tuumaisin mielessäni, kun talli ammotti tyhjyyttään niin ihmisistä kuin hevosista. No asiathan ei valitettavasti hoidu tai ole ohi kuin tekemällä, joten otin härkää sarvista (en kirjaimellisesti) ja ryhdyin tuumasta toimeen. Puunailin orin puhtaaksi ja jätin sen vielä kuivumaan karsinaansa jalkapesun jäljiltä. Tarjoilin sille päiväheinät tällä kertaa karsinaan, vaikka normaalisti ne vietäisiinkin ulos. Sillä välin, kun Dean sai rouskutella heinänsä minä puhdistaisin sen suojat. Kun olin saanut suojat puhtaaksi huokaisin helpotuksesta ja palaututin kaakaon lämpimän ajatuksen mieleeni. Nyt oli minun hetkeni! Päätin mielessäni ja suuntasin kohti päärakennusta. Dean saisi sillä aikaa syödä heinänsä, sekä kuivatella vähän loppuun ja sitten veisin sen takaisin tarhaansa.

Tallityttö löytyikin päärakennuksesta ja kuten arvata saattaa, kaakaokuppi kädessään. Tervehdin häntä ja suuntasin keittiötä kohti, jossa laitoin kaakaon lämpiämään. Tallityttö kertoi menevänsä talleille takaisin juotuaan ja sanoi voivansa viedä Deaninkin takaisin tarhaansa. Suostuin tarjoukseen ilomielin, koska rehellisesti sanottuna kolea kävelymatka talleille ei houkuttanut, vaikka sinne nyt ollutkaan matkaa kuin varmaan 400m. Loppujen lopuksi vihdoin sain kaakaoni käteen ja haistoin sitä ahneesti. Ah! Ajattelin mielessäni ja siemaisin herkullista kaakaota. Mikään ei tuntunut paremmalta sateisen maastoreissun jälkeen.

© Lallybroch 2019       |       virtuaalihevonen / a sim game horse       |       kuvat Ida (CC BY-NC 2.0) & Max Pixel (CC0 1.0)

VRL-00816