Kuusinevan Kartano

Pullopostia Paapuurista

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Nimi Pullopostia Paapuurista "Papu" Rekisterinumero VH21-018-0253
Rotu, sukupuoli Suomenpienhevonen, ori Väri, säkäkorkeus vaaleanpunarautias, 144cm
Syntymäaika, ikä 01.09.2016, 8-vuotias Painotuslaji yleispainoitus
Omistaja Kuusinevan Kartano (VRL-04374) Koulutustaso Helppo B / 90cm / Tuttari
Kasvattaja Sodenkurron Ratsutila (evm) Meriitit ei meriittejä

Papu on menopeli, jolta löytyy vauhtia muillekkin asti jaettavaksi. Toisaalta taas se on melkoinen jänishousu ja helposti säikkyy välillä tyhmiäkin asioita. Äkkäri ja uukkari eivät ole siis vieraita sanoja Papun kanssa ja joskus toisinaan niitä tulee, jos pupu menee Papun pöksyyn.

Sukutaulu

isä. Merirosvoja Meriltä
sh, m 147cm
ii. Mies Yli Laidan
sh, m 146cm
iii. Miehestä Mittaa
sh, rn 145cm
iie. Laitapuolen Prinsessa
sh, m 144cm
ie. Rosvoruhtinatar
sh, rtkm 146cm
iei. Rosvoruhtinas
sh, rtkm 146cm
iee. Talterin Peppiina
sh, rt 144cm
emä. Tytön Tyllerö
sh, vprt 140cm
ei. Tuimatuijotus
sh, rt 144cm
eii. Tuijotuskisa
sh, rt 145cm
eie. Tuima-Tiina
sh, rt 143cm
ee. Tyylitaituri
sh, vprt 141cm
eei. Tättähäärä
sh, rt 143cm
eee. Tyyliliina
sh, rt 140cm

Jälkeläiset

Syntymäaika Varsa Isä/emä Omistaja
06.09.2018 t. Kasvatin nimi Isän/emän nimi OmistajaVRL-00000

Kilpailukalenteri

Näyttelyt

NJ / VSN Järjestyspaikan nimi, lk. luokan nimi, päätuom. tuomarin nimi - tulos

Päiväkirja

22.02.2021 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja (Ester)

Papuhan tepasteli trailerista paikalle kuin kuningas konsanaan. Eipä sitä haitannut uudet tuoksut saatika naamatkaan. Juhan naamaa Papu hieman kavahti kylläkin (sori Juha!). Ehkä kavahdus kumminkin johtui enemmän tuosta hevosia syövästä traktorin rähjäkkeestä, joka paukkui kummallisesti minkä kyydissä nyt Juha sattui vain puolivahingossa olemaan sillä hetkellä.

Papun selvittyä tästä kohtauksesta tervehti se terhakkaasti koko tallia hirnahduksellaan samalla tepastellen perässäni kohti uutta kotiaan. Pukkasin tai no siis.. Vein Papun uuteen karsinaansa, johon se alkoi heti tekemään tuttavuutta. Vesiautomaatti check, ruokakuppi check, pehmeä lämmin alusta check ja lopulta muheva heinäkasa check. “Näyttäisi siltä, että pärjäät hyvin, eikös niin poika?” puhelin Papulle rauhalliseen sävyyn. Eipä se paljoa kiinnittänyt minuun huomiota, kunhan vähän vain liikautti toista korvaansa puheeni suuntaan. Ehkä oli aika jättää Papun syömään päiväheiniään kaikessa rauhassa ja hetken lepäämään pitkän reissun jäljiltä.