Wincare Serpens

Virallinen nimi Wincare Serpens
Rotu, sukupuoli Hannoverinhevonen, tamma
Väri, säkäkorkeus Mustanruunikko, 171cm
Syntynyt, ikä/ikääntyminen 01.01.2012 MG, 22v
Rekisterinumero VH12-011-0017
Omistaja, kasvattaja dookie VRL-04373/Devilsfair, kasv. Cirion Stud
Koulutustaso ko. va B, re. 160cm, me. 125cm
Painotuslaji Kenttäratsastus
Saavutukset VIR MVA Ch, VSN Champion, KTK-II, ERJ-I, KERJ-III, HANN-I, YLA1

© Gestut Hämelschenburg

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.06.2013
11 + 50 + 30 + 15 + 10 = 116p ERJ-I

Kantakirjaustilaisuus 15.10.2014
20 + 20 + 18 + 20 = 78p KTK-II

VSN Champion arvonimi myönnetty 25.03.2015

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 25.06.2015
7,5 + 40 + 0 + 20 + 15 + 0 = 82,5p KERJ-III

Yleislaatuarvostelutilaisuus 25.09.2015
27,5 (17+10,5) - 33 (21+12) - 17 - 15 - 5 = 97,5p YLA1

VIR MVA Ch arvonimi myönnetty 29.11.2015

Hannoverien laatuarvostelutilaisuus 15.03.2018
9 - 22 - 22 - 40 - 15 = 108p HANN-I

Luonnekuvaus

Wincare Serpens sijoitettiin keltanokkana Senin luokse, keräämään hieman kilpailukokemusta itselleen. Olin hieman utopistinen tamman menestyksen suhteen, joten olin päättänyt ulkoistaa sijoituksen kokonaan. Vaihdoin melko pian Serpensin kokonaan Senin nimiin, seuraten ajatuksissani vähän väliä tamman menestystä. Olin jo mielessäni jaotellut Serpensin keskitason kastiin, mutta tamma yllätti minut täysin nappaamalla heti ensimmäiseksi voiton 160cm luokasta. Kasvattajan ylpeyttä tuntien jäin ihastelemaan Serpensin uraa niin estehevosena kuin siitostammana. Senillä oli kuitenkin talli täysi hevosia, joten tarjouduin ostamaan tamman itselleni takaisin. Naureskellen Sen kertoi aavistelleensa aikeeni jo kauan. Miksiköhän...

Voin hyvällä omallatunnolla sanoa Serpensin olevan kerrankin järkevä tapaus seinähullujen hevostemme joukossa. Tamma on ilmeisesti perinyt emältään pirteän ja ihmisrakkaan luonteensa, onneksi! Kujeileva otus onkin yksi tallimme suosikkihoidettavia, Serpensin käsittelyyn kun ei tarvita suojahanskoja saati sitten huulipuristinta. Uteliaasti harjakoriaan nakerteleva tamma on helppo hoitaa sekä varustaa, kunhan muistaa vain tarkistaa omat taskunsa - Serpensillä on tapana ovelasti näpistää lompakot. Tamma on suorastaan unelma hoitaa, mutta toisaalta energinen tamma kaipaa tekemistä jatkuvasti. Serpensiä ei kannata jättää yksin tallinkäytävälle nököttämään, saati sitten vesikarsinaan. Hyljättynä tamma on onnistunut niin loukkaamaan itsensä kuin varusteensa...

Tahdikkaasti örähtelevä Serpens on mielenkiintoinen talutettava, sillä puhinoistaan huolimatta tamma pysyy hyvin lapasessa. Laitumen portilla ruohoa hullun kiilto silmissään tuijottava Serpens on toisaalta jo sen verta lennokas, että kannattaa suosiolla irrottaa neitokaisen naru nopeasti. Sosiaaliseksi laumaeläimeksi kuvattu tamma saattaa kenties iskeä hampaansa ruohoon kuin sika limppuun, mutta laitumella Serpens viettää aikansa pääsääntöisesti muiden nelijalkaisten kanssa seurustellessa. Portille tamma tulee onneksi silti aina vastaan, taitavat jo tallin pöperöt olla tähtäimessä... Ilmeisesti hyvän käyttäytymiskoulun saanut Serpens on sentään siivosti ruoka-aikana tallissa, naapureissa möykkäävät otukset saavat lähinnä kuulla rauhoittavia hörähdyksiä tamman puolesta. Ei eläinlääkäriä tai kengittäjääkään Serpens pistä pahitteeksi, se kun vaan ihmettelee ympärillään hyörivien ihmisten määrää.

Selkään nousussa ei kannata jahkailla päivän säätä tai söpöjä tallipoikia, Serpens kun on lennokkaasti menossa jo muille maille heti kun takamus hipaisee satulaa. Kärsimätön ilopilleri ei todellakaan ole mikään kentän pohjamudissa laahustava koni! Serpens ei niin liioin helppo saada kuolaintuntumalle, mutta rauhoituttuaan tammasta kuoriutuu todella elegantisti liikkuva neitokainen. Serpens osaa tehdä niin sujuvat laukanvaihdot kuin väistöt, kunhan ratsastajan avut ovat täsmälliset eivätkä liian vahvat. Kovaan käteen tamma reagoi helposti poikittamalla ja naksuttamalla kuolaintaan.
Myös esteillä Serpens reagoi voimakkaaseen tuntumaan jäkittämällä, loogisilla avuilla suunta on kuitenkin hyvin vahvasti eteenpäin puomiviidakossa. Tamma ei toimi vahvalla tuntumalla, mutta istunnan pitää olla läsnä sillä muuten Serpens häipyy alta. Vaikka tamma ei muuten puomeja pahemmin kolhi, liian matalaksi päästyään se saattaa pudottaa yllättäen helpotkin esteet. Muuten Serpens on juuri sopiva ratsu uusintaluokkien haasteisiin - tamma kääntyy lantilla nopeasti, reagoi välittömästi ja osaa käyttää hyvin koko hyppykapasiteettinsa. Erikoisesteitä välillä jännitetään tosin teatraalisesti korskahdellen.

Maastoratsuna Serpens on suorastaan jokaisen selväjärkisen lempiratsu - tamma lienee perineen emänsä rauhallisuuden tässäkin suhteessa. Reippaasti eteenpäin tepasteleva Serpens ei turhia ryöstä, pukita saati sitten matkustele yksin kotiin, onneksi! Tamma on oiva niin rantalaukkoja kuin maastoesteitäkin varten, kunhan pysyy mukana satunnaisissa ilopukeissa. Ei Serpens yleensä säpsy mitään tornadoa pienempää, mutta vesilätäköissä on ilmeisesti jotain demonista neidin ajatuksenkulun mukaan. Mereen tamma sentään kahlaa mielellään aina innokkaasti pärskien. Vesiesteetkään eivät tammalle kumma kyllä tuota ongelmia - se rakastaa veteen hyppäämistä ja siellä porskuttamista. Pyydettäessä tästäkin tammasta löytyy kyllä ruutia maastoesteradalle - ja silloin mennäänkin ja kovaa. Onneksi Serpensin hyppylahjat säilyvät myös maastossa, se kyllä pitää huolen että jokaisen esteen yli päästään.
Kuljetusvaunun kanssa Serpensillä on selvästi jotain selvittämättömiä ongelmia. Jalat hiekkaan upottava otus on suorastaan raivostuttavaa matkaseuraa, oli sitten kyseessä liinojen kanssa taistelu tai kärryjä potkivan elukan sietäminen. Hetken kauhistelun ja hirvittelyn jälkeen tamma kuitenkin taipuu kohtaloonsa, ja astelee ankeana kamalaan koppiin. Piristystä tuo onneksi traikussa odottavat heinät, ja yleensä parit porkkanat.
Energinen Serpens on kilpailualueellakin yhtä uteliasta pyörremyrskyä - turha edes kuvitella verryttelyä ilman jotain dramaattista välikohtausta! Korskuva tamma on vaikea saada rentoutumaan lyhyellä verryttelyllä, ympäristöön kyllästyessä Serpenskin muistaa käytöstavat. Ei se itse areenalla aina ole silti se neutraalein tapaus innokkaine pukkeineen ja korskumisineen, mutta hallittavissa kuitenkin.

© kasvattaja

Sukutaulu

i. Wincare's Cicero
hann, 173cm, klm | VIR MVA Ch, KTK-II, ERJ-I
ii. Ravenscout iii. Comeback evm
iie. Forriada evm
ie. Deadwood
ERJ-I
iei. Seven Deadly Sins evm
iee. Black Chaos evm
e. Indis Sphinx
hann, 169cm, tprn | VIR MVA Ch, KTK-III, ERJ-I, YLA1
ei. Dadaist
eii. Under The Gun evm
eie. Nightingale evm
ee. Taiga
VIR MVA Ch, ERJ-II
eei. Walk The Line evm
eee. Vedanta evm

Isänisänisä: Suorastaan ilmiömäisen menestyneesti kisauransa 150cm -luokissa aloittanut hannoverilaisori Comeback syntyi tunnetulle estehevoskasvattajalle Saksassa, josta se myytiin vuotiaana menestyneelle esteratsastajalle Belgiaan. Mustan orin kasvu hidasti esteuran aloittamista, mutta kasvettuaan lopulliseen kokoonsa, Comeback mitattiin 175cm korkeaksi. Hevosen ostanut belgialaisratsastaja kiintyi hevoseen suunnattomasti, eikä syyttä; jykevä ja vaikuttavan näköinen ori oli myös ratsastettavuudeltaan erinomainen, ja hyppylahjat sitäkin paremmat. Hitaasta kasvustaan johtuen ori pääsi kilpailemaan 150cm -luokissa vasta yksitoistavuotiaana, joka oli täysi menestys. Comeback kilpailuhenkinen, sopivan kuuma esteradalla, sillä oli erinomainen laukka, ja loistava hyppytyyli. Ori napsi voittoja ja sijoituksia lähes jokaisesta kilpailusta, mihin se osallistui. Ehdittyään juuri siirtyä 160cm -tasolle, musta komistus kuitenkin loukkasi etujalkansa eräiden kisojen verryttelyssä hypyn alastulossa kompastuessaan. Comeback joutui vuoden sairaslomalle, kun sen järkyttynyt omistaja halusi tehdä kaikkensa, saadakseen orin jänteen takaisin kuntoon. Eläinlääkärin huonot ennuseet kuitenkin toteutuivat, eikä mustasta hannoverista ollut enää esteratojen tähdeksi. Comebackin lyhyeksi jäänyt, parivuotinen ura kuitenkin riitti tammanomistajien suosion saantiin: heti sairasloman päätyttyä orista alkoi satelemaan astutuskyselyitä. Comebackin omistajalla ei ollut juurikaan tietoa eikä kokemusta jalostusorin omistamisesta, joten hän siirsi rakkaan mustansa ystävänsä siittolaan, joka hoiti astutuskuviot. Comebackille syntyi 35 jälkeläistä eri puolille Eurooppaa, joista orivarsat tunnistaa selvästi isänsä pojiksi. Oman leimansa lisäksi Comeback periyttyi vahvasti jykevää, erinomaista rakennettaan sekä hyväasentoisia, järeitä jalkoja. Ori kuoli siittolassa 18-vuotiaana sydänkohtaukseen.

Isänisänemä: Belgiassa syntynyt ja asunut hannovertamma Forriada oli kaikin puolin esteratojen yllättäjä: se oli pienikokoinen, rakenteeltaan melko kehno, ja vielä ulkonäöltäänkin melkeinpä ruma. Näistä asioista huolimatta tamma kilpaili menestyksekkäästi hieman tuntemattomammalla ratsastajalla kotimaassaan pääasiassa 140cm -tasolla. Vain 157cm korkea Forriada oli luonteeltaan melkoisen kipakka ja kuuma tamma, joka pisti aina kaikkensa peliin esteradalla. Punarautiaan hannoverin hyppytyyli ei ollut se kaikista käytännöllisin tai parhain, mutta silti riittävän hyväjä omalla tasollaan pärjäämiseen. Kierrettyään omistajansa Belgian muutamaan kertaan läpi kilpailuiden perässä, hypäten myös muutamat 150cm -radat, Forriada jäi 15-vuotiaana eläkkeelle. Tamman kehno rakenne alkoi loppumetreillä jo ilmoittamaan itsestään, ja rautias saikin riesakseen jatkuvia jalkavaivoja. Forriadan omistaja päättikin astuttaa sairaseläkkeelle siirtyneen tammansa, ja yrittää hoitaa sen jalkoja parhaansa mukaan. Oriksi valikoitui belgialainen ihme, suuri ja massiivinen, musta esteori Comeback. Forriadan omistaja ei valitettavasti ollut se osaavin hevosten kasvatusasioissa, eikä hän näin ollen osannut etsiä tammalleen oria, joka olisi ollut sopusuhtaisempi vaihtoehto kuin parikymmentäsenttiä isompi ja huomattavasti massiivisempi ori. Forriada kuitenkin astutettiin, ja ensimmäinen varsominen osoittautuikin kohtalokkaaksi: jo valmiiksi isokokoinen varsa oli väärässä asennossa, ja se jouduttiin vetämään eläinlääkärin avustuksella maailmaan, kun pienen raudikkotamman voimat loppuivat. Haastava synnytys vaati lopulta Forriadan hengen, ja sen vastasyntynyt orivarsa jäi orvoksi. Varsa siirrettiin Comebackin kanssa samaan siittolaan sijaisemän luokse, jonne se lopulta myös myytiin.

Emänisä: Indis Villainista kotoisin oleva 170cm korkea Dadaist on upea esteratsu, joka on menestynyt kisakentillä 160cm luokissa asti. Orin nykyisestä tilasta tai olinpaikasta ei ole tietoa, mutta viimeksi orin kisatulokset näyttivät 63 sijoitusta. Orilla on rekisterin mukaan vain yksi jälkeläinen, Serpensin emä Indis Sphinx, ja moisen orin löytymisestä sukutaulussa saakin olla ylpeä. Musta ori oli omistajansa silmäterä, jolla oli loistava hyppytyyli. Dadaistin estelahjat ovatkin periytyneet emänsä kautta Serpensille.

Emänisänisä: Italialaissyntyinen hannoverori Under The Gun oli aikoinaan yksi maan johtavista estehevosista. Vaikka oriille oli siunaantunut vain 162cm korkeutta, kilpaili se menestyksekkäästi 160cm radoilla asti. Sijoituksia ja voittoja ropisi monta vuotta, ja menestyksekkään uransa aikana ori oli haluttu jalostuspiireissä. Oriin ei-niin-kauniista ulkonäöstä huolimatta se jätti jälkeensä satakunta hienoa jälkeläistä, joista vain muutama kylläkin oli perinyt isänsä loputtomat estelahjat. Oriin kilpaura jatkui aina 20 vuotiaaksi asti, kunnes se jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Emänisänemä: Ulkonäöltään kaunis, luonteeltaan lähes hirviömäinen tamma Nightingale tuotiin nuorena syntymämaastaan Saksasta Italiaan. Pian tamma päätyi myyntiin, josta ihmisiin suurella epäilyksellä suhtautuva tamma joutui aivan vääränlaiseen kotiin. Vuoden uudessa kodissaan vietettyään tamma palautui maahantuojalleen laihassa ja huonossa kunnossa. Uusivanha omistaja päätti yrittää ihmisiä vihaavan Nightingalen kanssa, joka vuosien kuntoutuksen jälkeen tuottikin jonkin verran tulosta. Tamman osoittaessa lupaavia estelahjoja, se lykättiin ratsuttajalle oppimaan esteratsuksi. Vaikka Nightingalen uran alku ei sujunutkaan suunnitelmien mukaisesti saati menestyksekkäästi, omistaja halusi antaa hevoselleen toisen mahdollisuuden. Pian tamma alkoikin menestyä vaihtelevasti 140cm luokissa, ja uransa jälkeen se jäi 15-vuotiaana eläkkeelle. Samoihin aikoihin Nightingale sai ensimmäisen ja viimeisen varsansa, Dadaistin.

Emänemä: Serpensin isoäiti Taiga oli myöskin Indis Villainin asukki. Serpensin sekä sen äidin Indis Sphinxin rauhallisuuden alkuperästä ei ole epäilystäkään. Taiga oli rauhallisuuden perikuva, mutta tästäkin löytyi kilpakentille tarvittavaa vauhtia ja taitoa. Tamma onkin sijoittunut 160cm luokissa upeat 68 kertaa. Tammalla on kaksi jälkeläistä Serpensin emän lisäksi, joista toinen on kadonnut, ja toinen asusti Skurvashissa päiviensä loppuun asti. Dadaistin tapaan Taigakin esiintyy estehevosten sukutauluissa vielä melko harvakseltaan, mutta Serpensin jälkeläisten kautta on tämäkin kaunis ruunikko päässyt vaikuttamaan yhä useamman hevosen sukuun.

Emänemänisä: Upeasta suvusta tullut saksalainen ori Walk the Line jäi emänsä estelahjojen periytymisen välistä. Ori ei koskaan menestynyt kummemmin esteradoilla, yhden ainoan kerran se sijoittui kuudenneksi 160cm -luokassa. Sukunsa - varsinkin emän puolen - takia ori oli kuitenkin suosittu siitosori vain kaksivuotisen kilpauransa päätyttyä. Estehevoselle tärkeiden ominaisuuksien kuten hyppytekniikan ja rautaisten hermojen puutteet paikkaantuivat Walk the Linen upealla rakenteella. Mustalta orilta löytyi korkeutta huimat 174cm, mutta se oli silti hyvin siro ja ketterä liikkeissään. Oria ryhdyttiin käyttämään jalostuksessa kunnolla vasta ensimmäisten jälkeläisten päästyä radoille - Walk the Linen emän estelahjat olivat selvästi hypänneet yhden sukupolven yli. 20-vuotiaana kuollessaan orilla oli huimat 300 jälkeläistä, jotka ovat toinen toistaan menestyneempiä vaativilla esteradoilla.

Emänemänemä: Walk the Linen tapaan saksalaissyntyinen Vedanta on Serpensin suvun rauhallisuuden alku ja juuri. Pieni tummanruunikko oli rauhallinen kuin viilipytty, mutta tarpeen tullen säpäkkä ja menevä kilparatsu. Vedantan ura lähti viisivuotiskaudella huimaan nousuun, mutta 6-vuotiaana sen keskeytyi parin kauden ajaksi ikävään tapaturmaan. Tamman palatessa kilpakentille, oli kuin mitään taukoa ei koskaan olisi ollutkaan. Menestys jatkui monta kautta, kunnes uran keskeyttäneen tapaturman seurauksena aiheutunut jalkavamma palasi ja lopetti Vedantan esteratsun uran kokonaan. Tamma jäi eläkkeelle, ja varsoi ainokaisen varsansa. Vedanta oli kuitenkin niitä hevosia, joille joutenolo ei ollut oikeaa elämää, joten se lopetettiin 12 vuoden iässä.

Jälkeläiset

s. 27.04.2012 hann-t. Sirine Woods, i. Don Quartello A
s. 12.05.2012 hann-o. Samson Woods, i. Raison W!
s. 19.06.2012 hann-t. Serpentine Woods, i. Cacao Krug
s. 02.01.2014 hann-o. Cirion Aegon, i. Escorant Admiral xx
s. 25.09.2014 fwb-t. Serenity Fair KTK-II, i. Suprant Xíro
s. 23.03.2015 amwb-t. Serpentine Fair, i. Verbrose Baroque Solo
s. 29.05.2015 amwb-o. Norwood Fair, i. Northern Lights BH
s. 01.07.2015 amwb-o. Zombified Fair, i. Zombie Riot Solo

Kilpailukalenteri (vain sijoitukset)

VSN-pisteet: 110p
01.03.2014 - Lowland Stud - VSN - hannovertammat, tuom. Vibaja - RCH, 39p
07.04.2014 - Beinir - VSN - puoliveritammat, tuom. Vibaja - RCH, 39p
12.04.2014 - Silverlode - VSN - puoliveritammat, tuom. Christa W. - RCH, 36,5p
20.04.2014 - VSPY - VSN - puoliveritammat, tuom. Wolf - RCH, 37p
07.08.2014 - Moon Sugar Ltd - VSN - hannovertammat, tuom. Cannabia - RCH, 40,5p
19.10.2014 - Kaartin Hevoset - VSN - muut puoliveritammat, tuom. Cannabia - RCH, 40,5p
22.10.2014 - Suprant - VSN - hannovertammat, tuom. Christa W. - RCH, 39p
31.03.2015 - VSN - VSN - hannoverinhevoset, tuom. Cannabia - SW1, 42,5p
09.03.2018 - VSN Tuomarinäyttely - VSN - sekaluokka, tuom. Milja H. - SW5, 39,5p

23.11.2014 - Moon Sugar Ltd - NJ - puoliveritammat, tuom. Jade - BIS3, MVA-SERT
26.11.2014 - Stall Lycan - NJ - hannovertammat, tuom. Jade - irtoSERT
14.05.2015 - Allim's Sporthorses - hannovertammat, tuom. Jannica - BIS2, MVA-SERT
06.08.2015 - Adina - hannovertammat, tuom. Jannica - irtoSERT

ERJKERJ
19.04.2012ERJRide Club Ringsted160xm1/40 08.08.2014KERJkutsuCIC33/25
20.04.2012ERJAshcroft Warmbloods150cm6/43 09.08.2014KERJkutsuCIC32/25
20.04.2012ERJAshcroft Warmbloods160cm5/36 12.08.2014KERJkutsuCIC34/30
23.04.2012ERJIlkimys130cm4/40 18.08.2014KERJkutsuCIC35/30
25.04.2012ERJIlkimys130cm6/40 20.08.2014KERJkutsuCIC35/30
26.04.2012ERJIlkimys130cm6/40 21.08.2014KERJkutsuCIC33/30
26.04.2012ERJSort of160cm6/40 18.08.2014KERJkutsuCIC31/30
28.04.2014ERJKadotetut Suomenhevoset120cm7/60 26.08.2014KERJkutsuCIC35/50
30.04.2012ERJL'amour aux Chevaux130cm2/40 27.08.2014KERJkutsuCIC32/50
01.05.2012ERJL'amour aux Chevaux140cm6/40 03.09.2014KERJkutsuCIC31/40
02.05.2012ERJSatulinna160cm5/40 04.09.2014KERJkutsuCIC31/40
02.05.2012ERJSatulinna160cm5/40 13.10.2014KERJkutsuCIC33/20
05.05.2012ERJSatulinna160cm2/40 13.10.2014KERJkutsuCIC32/15
09.05.2012ERJIlkimys140cm3/50 14.10.2014KERJkutsuCIC34/20
11.05.2012ERJKK Stewart160cm1/30 15.10.2014KERJkutsuCIC32/15
12.05.2012ERJIlkimys130cm3/50 16.10.2014KERJkutsuCIC31/50
13.05.2012ERJIlkimys130cm1/50 17.10.2014KERJkutsuCIC33/15
13.05.2012ERJWeinnheim140cm1/43 18.10.2014KERJkutsuCIC33/20
26.05.2012ERJRhonwen100cm4/40 19.10.2014KERJkutsuCIC31/50
27.05.2012ERJRhonwen100cm3/40 10.2014KERJkutsuCIC33/20
27.05.2012ERJBailee Showjumpers140cm4/30 26.10.2014KERJkutsuCIC31/15
28.05.2012ERJDark Side Trakehners160cm3/30 17.08.2014KERJkutsuCIC32/30
01.06.2012ERJCirion Stud150cm1/3012.11.2014KERJkutsuCIC34/30
05.06.2012ERJCirion Stud150cm4/3019.11.2014KERJkutsuCIC31/30
11.06.2012ERJRosenheim150cm5/4020.01.2015KERJkutsuCIC33/30
13.06.2012ERJGraftham Stud150cm3/4001.02.2015KERJkutsuCIC32/30
14.06.2012ERJGraftham Stud120cm4/4008.02.2015KERJkutsuCIC31/30
14.06.2012ERJLyne Stud150cm7/6012.02.2015KERJkutsuCIC34/30
15.06.2012ERJGraftham Stud150cm2/4018.02.2015KERJkutsuCIC35/30
15.06.2012ERJRêve de Haussea120cm4/3019.02.2015KERJkutsuCIC32/30
18.06.2012ERJRhonwen100cm1/4020.02.2015KERJkutsuCIC33/30
18.06.2012ERJSolo160cm2/4007.03.2015KERJkutsuCIC32/30
19.06.2012ERJSuprant120cm1/4017.03.2015KERJkutsuCIC35/40
21.06.2012ERJYeneva120cm4/30 23.03.2015KERJkutsuCIC35/40
21.06.2012ERJSolo160cm1/40 08.04.2015KERJkutsuCIC35/30
22.06.2012ERJSuprant120cm4/4009.04.2015KERJkutsuCIC31/30
22.06.2012ERJSolo160cm3/40
26.06.2012ERJDark Side Trakehners150cm5/30
27.06.2012ERJDark Side Trakehners150cm1/30
28.06.2012ERJDark Side Trakehners150cm3/30
28.05.2012ERJDark Side Trakehners150cm5/30
28.06.2012ERJYeneva110cm1/30
28.06.2012ERJPraya Sporthorses160cm3/40
29.06.2012ERJDark Side Trakehners150cm3/30
30.06.2012ERJYeneva110cm1/30
07.07.2012ERJSatulinna130cm5/30
08.07.2012ERJKiejo150cm5/30
09.07.2012ERJSatulinna130cm5/30
09.07.2012ERJSatulinna140cm3/30
11.07.2012ERJCirion Stud160cm1/30
11.07.2012ERJCirion Stud160cm2/30
13.07.2012ERJCirion Stud160cm3/30
06.03.2014ERJMarabu160cm2/30

Päiväkirja & valmennukset

Hieroja käymässä 11.09.2014

Huutelin Serpensiä avatessani tarhan porttia. Mustanruunikko tamma singahti salamana paikalle, ja jäi seisomaan eteeni hamuten taskujani. Ei kovin yllättävää, että jos mun taskuissa jotain namia on, niin se on tämä tamma joka ne ensimmäisenä haistaa. Kaivelin taskunpohjalta epämääräisen näköisen heppanamin, jonka Serpens nappasi kämmeneltäni silmän räpäyksessä. Taputin tamman kaulaa, ja napsautin otuksen riimunnaruun. Jäin vielä odottelemaan Serpensin tarhakaveria Reneetä, joka pääsisi hierottavaksi Serpensin jälkeen. Pian Reneekin löntysteli luokseni, ja sain senkin narun päähän. Pyöräytin molemmat tammat ulos, ja käännyin sulkemaan portin perässäni. Lähdin taluttamaan komeasti korskahtelevaa ja tepastelevaa Serpensiä ja taka-alalla löntystelevää Reneetä kohti tallia. Sisään päästyämme päästin Reneen karsinaansa syömään sinne jättämiäni heiniä, kun taas mustanruunikon napsautin käytävälle kiinni.
Serpens pääsisi tänään hemmoteltavaksi, kun vakkarihierojamme tuli taas käymään. Serpensille oli varattu selkähieronta, se kun tuppasi ilmojen kylmetessä jumiutumaan herkästi. Täpinöissään oleva tamma luuli varmaankin pääsevänsä töihin, kun se lykättiin käytävälle kiinni, menohalut paistoivat kilometrin päähän. Ennen käsittelyyn pääsyä tamma pääsi kuitenkin puunattavaksi. Riisuttuani Serpensin sadeloimestaan, nappasin harjapakista kumisuan, jolla pyörittelin koko rungon läpi. Seuraavaksi harjasin pitkin vedoin pölyt sun muut liat mustanpuhuvasta karvasta pois pölyharjalla. Putsasinpa samaan syssyyn kaviotkin, vaikka niissä ei juuri mitään ollutkaan. Hierojan saapuessa Serpensiä ei näyttänyt vaivaavan ettei päässytkään töihin, kun se tunnisti talliin saapuneen henkilön. Hetken päästä käsittelyn alettua, alkoi tamman naama ja korvat lörpöttää siihen malliin, että taisi tuntua ihan mukavalle.
Käsittelyn päätyttyä heitin Serpensille talliloimen selkään, ja raahasin sen karsinaansa. Tamma oli puoliunessa, eikä aluksi tajunnut että sen karsinassa oli valmiina odottamassa heinäkasa. Jäin hetkeksi naureskelemaan otukselle, ennen kuin otin seuraavan potilaan käytävälle.


Estevalmennus 28.10.2014, valmentajana Víva

Dookie saapui mustanruunikon tammansa Serpensin kanssa maneesiin, minun pystytettyäni viimeinen pystyesterarja maneesin toiselle puolen. Sitä ennen olin saanut pystytettyä myös pystyeste-trippeli-pystyeste ja pystyeste-okseri-pystyeste sarjat. Näistä kokoontui yhteensä 140cm korkuinen rata, jota ratsukko saisi mennä vasta sitten loppu ajasta.
Tervehdin dookieta reippasti, jonka jäkeen hän sai alkuverrytellä ratsunsa itsenäisesti. Verryttelyt tapahtuikin melko menevissä tunnelmissa, sillä ainakin Serpensillä riitti virtaa, jos ei muuten. Dookien rauhoiteltua tammaansa jonkun aikaa, päästin ratsukon hyppämään 100cm korkuista verryttelyestettä. Ratsukolla ei ainakaan ollut ongelmaa esteen yli pääsemisen kanssa, mutta lähestymiset tuppasivat olemaan aina liian vauhdikkaita, jolloin Serpens hyppäsi esteen joko liian lähellä, tiputtaen puomit alas tai liian kaukaa, jolloin tamma hyppäsi hyvin omituisesti. Kun vauhtia oli saatu tarpeeksi pois ja ratsukko lähestyi esteitä tasaisesti, onnistuivat hypytkin ilman puomien kolinaa tai niiden tippumista. Annoin ratsukon mennä vielä pari kertaa verkkaesteen, jonka jälkeen siirryttiin radalle. Ratsukko lähti suorittamaan kepoisesti pystyestesarjaa, jonka jälkeen dookie käänsi tamman pystyeste-trippeli-pystyeste sarjalle, jonka aikana kuului pientä kolinaa, mutta esteet eivät kuitenkaan tippuneet. Lopuksi ratsukko lähti suorittamaan pystyeste-okseri-pysyteste sarjaa, joka mentiin reippaasti, mutta huolellisesti läpi. Ratsukko suoritti radan puhtaasti, joten päästin heidät menemään sarjat uudelleen. Tuolla kerralla radalta ei kuulunut kolinaakaan, joten valmennus olin hyvä lopetella hyvään loppusuoritukseen. Katselin ratsukon loppuverryttelyä hetkisen aikaa, jonka jälkeen lähdin.

Estevalmennus 15.10.2014, valmentajana Marz.

Dookie ja Serpens olivat jo hyvää vauhtia lämmittelemässä. Pyysin teitä työstämään alkuun muutamat voltit, avo- ja sulkutaivutukset, jotta saataisiin Serpens varmasti taipumaan ja kuuntelemaan ratsastajaansa. Serpens oli varsin energinen, korkein askelin ja pää pystyssä se pisti voltit pääty-ympyrän kokoisiksi. Sen kummempaa tottelemattomuutta se ei ollut, hevonen tuntui vaan olevan tänään varsin hyvällä tuulella.
Verryttelyesteeksi ratsukko hyppäsi pari kertaa normaalin ja matalan pystyn. Serpens ei estettä hirveästi tuntunut arvostavan, johtui varmaan sen mataluudesta. Ratsukko lähestyi haluttomasti esteelle ja Serpens veti liinat kiinni esteen eteen. Pyysin Dookieta pysymään hereillä ja kiinnittämään huomiota lähestymiseen, reippaampaa laukkaa, kiitos! Toisella kertaa Serpenskin ryhdistäytyi ja alkoi keskittymään tähän vaatimattomaan esteeseen. Tänään työstimme suhteutettuja välejä, joka tarkoitti niin laukan lyhentämistä kuin myös pidentämistä. Kun laukkaa piti lyhentää, ei Serpens pistänyt lainkaan vastaan, vaikka olikin energisellä tuulella. Lyhennyksissä se oli kokoajan ratsastajansa alla ja malttoi odottaa ratsastajansa seuraavaa käskyä. Ponnistuspaikat olivat juuri eikä melkein, tässä ei paljoa valmentajalla ollut huomautettavaa. Otimme samaan suhteutettuun väliin myös laukan pidennyksiä. Laukka kyllä piteni ja kunnolla pitenikin, mutta aivan liikaa. Ratsukon meno näytti lähinnä hallitsemattomalta. Pyysin Dookieta ratsastamaan enemmän istumalla ja sitä kautta saamaan hevostansa rauhoittumaan. Pienen taistelun jälkeen Serpens malttoi kuunnella ja hypyt olivat lennokkaita ja ilmavia, vau! Hieno ratsukko, jota oli ilo valmentaa.

Kouluvalmennus 07.10.2014, valmentajana Marz.

Serpens oli alkuun varsinainen kiusanhenki. Hevonen tuntui pelkäävän pieniäkin ääniä, minusta se näytti lähinnä vain pelleilyltä. Serpens tuntui myös hieman testailevan ratsastajaansa jäkittämällä ja olevinaan kauhuissaan pienistäkin pidättävistä avuista. Käskin ratsastamaan ulko- ja sisäavut kunnolla läpi, paljon voltteja ja kaarevia uria, eikä yhtään hengähdystaukoa! Kun Serpens joutui jatkuvasti keskittymään johonkin, se alkoi lopettaa ylimääräiset pelleilyt.
Valmennuksen aikana keskityimme pohkeenväistöön, kokoamiseen ja tempon vaihteluihin. Pohkeenväistöistä puuttui voimakkuus ja rytmi, pyysin Dookieta ratsastamaan tammaansa paremmin eteen ja valmistelemaan väistöt paljon huolellisemmin. Vika ei yksin ollut ratsastajassa, myös Serpens pisti hieman vastaan. Pyysin Dookieta ottamaan kevyemmän tuntuman ja valmistelun jälkeen antaa hevoselle enemmän tilaa suorituksessa. Selvästi tämä toimi, väistöt alkoivat sujua ja niistä tuli rytmikkäitä. Otimme tähän väliin hieman laukkaa. Pyysin ratsukkoa tekemään temponvaihteluja laukassa. Serpens muuttui paljon motivoituneemmaksi laukassa, tosin se ei millään meinannut lyhentää laukkaa. Laukan pidennyksissä Serpens aina hieman innostui ja Dookie sai todella pidättää koko istunnallaan. Pyysin ratsukkoa tekemään vielä laukasta käyntiin ja käynnistä takaisin laukkaan siirtymisiä. Nyt joutui tamman pinna todelliselle testille, halusiko se olla yhteistyökykyinen vai jatkaisiko Serpens vain laukkaa pidättävistä avuista huolimatta? Yllätykseni Serpens teki kauniit ja hillityt siirtymiset, Dookien istunta oli nyt parhaimmillaan. Näitä siirtymisiä emme viitsineet kauaa tahkoa, koska ratsukko teki sen verran hyvää työtä. Ratsukko saa olla oikein tyytyväinen tämän päivän tuntiin!

Estevalmennus 30.09.2014, valmentajana sera.

"Aloitetaan valmennus. Tulkaa ravissa puomit, jotka on sijoitettu kentän alapäätyyn ympyrälle", huutelin dookielle ja Serpensille ohjeita. He lähtivät puomeja kohti ja ylittivät ne ongelmitta. Muutama toisto tehtävälle ja sen jälkeen tehtävän vaihto. "Ottakaa laukka, tulkaa puomit jonka jälkeen suhteutetulla linjalla kuudella laukalla pieni pysty." Vastauksena kuului selvä ja ratsukko oli jo etenemässä kohti uutta tehtävää. Puomit menivät hienosti, mutta pienelle pystylle Serpens lähti aivan liian kaukaa. Tästä seurasi takajalkojen sotkeutuminen puomeihin. Nostin pystyn ja he saivat tulla pelkästään sen. Nyt dookie sai ratsastettua hevosen sopivalle etäisyydelle ja hyppy onnistui. Verkkahyppyjen jälkeen otettiin muutamat hypyt isolle pystylle, joka oli n. 130cm korkea. Serpens hyppäsi hienosti ja avasi takaa hyvin.
Välikäyntien aikana kävin rakentamassa kentälle muutaman esteen lisää. Ajattelin kokeilla jotain hieman erikoisempaa, joten kävin hakemassa vihreän ison pressun tallista. Tyrkkäsin pressun yhden esteen päälle, jota ratsukko sai alkaa tulla ensimmäisenä.
"Käykää tutustumassa pressuesteeseen, jonka jälkeen tulkaa se laukkalähestymisellä". Tutustuminen esteeseen meni hienosti, joten he lähtivät tulemaan sitä kohti. Jo heti alussa huomasin, että tamma tuijottaa sitä pitkällä kaulalla ja juuri ennen estettä tämä löi jarrut pohjaan. Dookie oli lentää selästä, mutta sai pysäytettyä itsensä kaulalle. Takaisin selkään ja uusi yritys. Nyt Serpens lähestyy jo varmemmin estettä ja hyppää hienolla ponnulla yli. "Tulkaa vielä okseri sekä pysty, niin aletaan lopettelemaan." ohjeistin ratsukkoa. He tulivat hyvällä temmolla kohti okseria ja yli, seuraavana oleva pysty ei taas miellyttänyt tammaa joten se tökkäsi siihen. Uusi lähestyminen ja ongelmitta yli. "Kehu sitä paljon ja siirtykää loppuraveihin". Ratsukko jatkoi loppuverryttelyt itsekseen.

Kouluvalmennus 23.09.2014, valmentajana Víva

Mustanruunikko tamma saapui vauhdikkaasti maneesiin hörähdellen, dookien pidellessä ratsunsa ohjista tiukasti kiinni. Kun dookie oli saanut pysäytettyä tammansa, nousi hän vikkelästi sen selkään, jolloin Serpens lähti automaattisesti liikenteeseen, jättäen dookien heilumaan epätoivoisesti selkäänsä. Dookie sai tilanteen kuitenkin nopeasi haltuunsa, jolloin energinen tammakin saatiin kuosiin. Hetken pällisteltyäni tajusin pyytää dookieta verryttelemään ratsunsa itsenäisesti. Dookie verrytteli tammaansa sekä otti hieman siirtymisiä. Ratsukon yhteisyön pelatessa hyvin, sekä Serpensin ollessa virkeä, päätin aloittaa valmennuksen. Pyysin dookieta ottamaan hieman avo- ja sulkuaivutuksia, jotka onnistuivat Serpensiltä moitteettomasti. Näiden jälkeen pyysin ottamaan dookieta vielä laukkaa sekä laukanvaihtoja joka viidennellä askeleella, päätyen joka askeleeseen. Alussa Serpens oli hieman hidas avuille, mutta tamma terävöityi pian, jolloin laukanvaihdot onnistuivat hyvin, eikä niissä tullut tuolloin ongelmaa. Laukanvaihtojen jälkeen testailtiin vielä lopuksi hieman vastalaukkaa, joka onnistui ratsukolta hyvin. Sen jälkeen olikin aika lopetella valmennusta, jolloin annoin dookien loppuverrytellä Serpensin itsenäisesti.

Kouluvalmennus 17.09.2014, valmentajana krista~

Serpens ja dookie kävelivät kentällä ja dookie ilmoitti heti, että he olivat saaneet verkattua. Aloitimme valmennuksen heti pohkeenväistöillä, käynnissä. Serpens hankasi aluksi pahasti vastaan, mutta dookien selkeytettyä apunsa alkoi tehtävä onnistua. Tehtävään lisättiin pysähdys-peruutus sekä lisätty käynti. Tämäkään ei tuottanut kokeneelle kouluratsukolle ongelmaa, joten aloitettiin ravityöskentely. Lähdettiin työstämään väistöjä ja näiden jälkeen tehtiin iso pääty-ympyrä. Tehtävä oli helppo ratsukolle, mutta kertaus on opintojen äiti. Siirryttiin laukkatehtäviin, jotka aloitettiin isoista ympyröistä ja jatkettiin lävistäjälle jossa tehtiin vaihtoja joka toisella askeleella. Näiden jälkeen tehtiin muutamat laukkaväistöt ja siirryttiin takaisin ravaamaan. Ravissa tehtävänä oli tehdä selvät lisäykset, jonka jälkeen jatkaa keventäen. Tehtävä onnistui ongelmitta ja siirryttiin eteen-alas raviin ympyröitä tehden. Tästä he jatkoivat itsenäiseen loppuverkkaan.


Tämä on virtuaalihevonen!