virtuaalihevonen / a sim game horse
| Nimi | Wiesenblüte |
| Rotu, sukupuoli | Meckleburginhevonen, tamma |
| Säkäkorkeus, väri | 163cm, rautias |
| Syntynyt, ikä | 01.09.2012, 10v |
| Rekisterinumero | VH15-153-0008 |
| Omistaja | Brotherhood, VRL-04373 & VRL-04374 |
| Kasvattaja | Joan Lancvent, Saksa |
| Painotuslaji | Kenttäratsastus |
| Koulutustaso | ko. va B, re. 125cm ja me. 120cm, CIC3 |
| KERJ-II, KTK-III | |
|
KERJ laatuarvostelutilaisuus 25.5.2017 7,5 + 40 + 17 + 20 + 12 = 96,5p - KERJ-II |
Kantakirjaustilaisuus 20.05.2018 17 + 17 + 18 + 17 = 69p - KTK-III |
Bella on näin yleisesti ottaen erittäin energinen. Oikea ikiliikkuja. Sillä ei ole tapana jäädä turhia toljottelemaan, vaan se menee – ja kovaa meneekin! Jarrut on usein hukassa, ja niidne löytämisessä kuluu enemmän tai vähemmän aikaa. Bella on rämäpäinen, mutta hyväntuulinen ja oikein symppis tamma, jonka kanssa kyllä kannattaa touhuta! Hoidettaessa myös lapsille sopiva, mutta ratsastettavuudeltaan vaativampi.
Hoidettaessa – kuten aiemmin jo mainittu – Bella soveltuu myös lapsille.
Sitä voi hoitaa huoletta myös vapaana, sillä kun ei ole tapana hyökätä
hoitajansa kimppuun, ainakaan ilman hyvää syytä. Se tykkää harjaamisesta,
ja nauttiikin kaikista hoitohetkistä. Välillä hiukan rauhaton, eikä kestä
seistä paikoillaan pitkiä aikoja. Tykkää rapsutuksista ja on todella
hellyydenkipeä.
Kavioita puhdistaessa saattaa säätää omiaan, mutta nostaa jalat helposti,
eikä juurikaan kiukuttele. Jalat pysyvät ylhäällä jonkin aikaa, mutta kovin
kärsivällinen ei Bella ole.
Satuloitaessa ei tämä tamma näe minkäänlaista syytä käyttäytyä ilkeästi, ja
siksipä satulointi onnistuu usein hyvin. Vyön kiristys saa tamman
ilmeilemään ja luimimaan, mutta koskaan ei pura kiukkuaan hoitajaansa.
Yleensä puree ruokakuppiaan, ja sen takia kuppi on melko kärsineen
näköinen... suitsiessa tamma on jo niin hereillä, että saattaa rynniä ulos
karsinasta, joten kun riimua ottaa kaulalle, saa olla tarkkana, ettei tamma
livahda ulos karsinasta. Muuten suitsiminen onnistuu hyvin.
Taluttaessa eteenpäinpyrkivä, rynnii usein, saattaa jyrätä taluttajansa.
Varsinkin talvisin saa taluttaja olla tarkkana, sillä monesti on tuo
meinannut liukastuakin, kun menee niin lujaa.
Eläinlääkärin ja kengittäjän hoitaessa tehtäviään ei aina malttasi seistä
paikoillaan.
Muiden hevosten kanssa Bella tulee oikein hyvin toimeen, vaikka joskus se
onkin turhankin innokas ja sosiaalinen, jolloin se saattaa käydä vähän
muiden hermoille.
Ratsastaessa hankalampi tapaus, kuumuu helposti, tarvitsee päättäväisen ja
osaavan ratsastajan. Toimii pienillä avuilla, mutta pidäteitä tehdessä saa
joskus kiskoa ohjista ihan oikeasti.
Sileällä toimii hyvin pelkillä paino – ja pohjeavuilla, eikä tarvitse
ohjasapuja kuin pysähdyksiin. Yleensä pysähtyy ihan hyvin myös
painoavuilla, mutta joskus energiaa on enemmän.
Esteillä aivan mahtava pakkaus, ei sen kummemmin jää esteitä
tuijottelemaan, vaan hyppää vaikka este ilmestyisi täysin tyhjästä eteen.
Bella on taitava hyppääjä, mutta sillä on hyvin pitkä hyppy, joten sarjat
tuottavat joskus ongelmia. Ei pelkää erikoisesteitä, vaan luottaa aina
ratsastajaansa.
Maastoesteillä rohkea, mutta vauhti on välillä liian kova. Bella on turhan
innokas hyppääjä, joten maastoesteille vain kokeneiden kanssa. Tamma on
kuitenkin osaava myös maastoesteillä.
Muten maastoillessa oikein mukava tapaus, varsinkin laukka-osuuksilla.
Bella on varmajalkainen ja maastovarma.
Traileriin tamma menee helposti, ja ihan hyvä matkustajakin se on. Heinäverkon ja kaverin kanssa matkustus ei Bellan mielestä ole sen hullumpaa, ja joskus ei edes tahdo tulla ulos trailerista. Kisapaikoilla energinen, ei malta pysyä paikoillaan. Radalla toimii aivan kuten kotonakin.
© Elowyn
|
i. Winterbaum evm meckl 166cm, rt |
ii. Altenwald evm meckl 167cm, rt |
iii. Solarius evm meckl 168cm, rn |
|
iie. Ant IV evm meckl 164cm, rt | ||
|
ie. Cry Baby Cry evm mekcl 165cm, trn |
iei. Matrix evm mekcl 167cm, trn | |
|
iee. Lonely Cry evm mekcl 163cm, rt | ||
|
e. Goldalix evm meckl 165cm, rn |
ei. Reux Fruchmuse evm mekcl 167cm, rn |
eii. Magnum evm meckl 168cm, rn |
|
eie. Atlasfrustra evm meckl 163cm, rn | ||
|
ee. Golden evm mekcl 165cm, rt |
eei. Tournament evm mekcl 168cm, prt | |
|
eee. Goodineevm meckl 164cm, rn |
i. Winterbaum oli oikein hyväsydäminen, 166-senttinen raamikas ja lihaksikas raudikko meckleburginhevosori. Ori kilpaili kenttäratsastuksessa CIC3 – luokissa. Sen vahvin laji oli ehdottomasti kouluratsastus. Winterbaum oli luonteeltaan ystävällinen ja erittäin sympaattinen kaveri, joka ei stressannut juuri mistään. Se painoi kaiken villaisella, eikä ikinä vikuroinut. Silti se oli haastava ratsastettava. Kun ratsastaja istui penkkiin, muuttui hevonen samassa rauhallisesta pikkulasten hoidokista herkästi kuumuvaksi kilparatsuksi, joka oli täynnä tulta ja tappuraa. Monestihan vastustajat naureskelivat, ettei tuollaisesta pikku pehmopollesta mihinkään ole. Menivät sitten kyllä aivan sanattomiksi, kun näkivät Winterbaumin radalla... Ori lopetettiin 23-vuotiaana vanhuudenvaivojen vuoksi. Ennen sitä ori oli kuitenkin saanut 41 varsaa, joista jokainen menestyi kilpakentillä kohtalaisesti.
ii. Altenwald, siinäpä vasta hevonen... jo pariviikkoisena rautias meckleburginhevosori valkoisin merkein koristeltuna, oli todistanut olevansa todellinen riitapukari. Se haastoi riitaa kaiken ja kaikkien kanssa, riippumatta siitä, oliko toinen osapuoli toinen hevonen, ihminen tai ruoka-astia. Kasvattajat toivoivat Altenwaldin rauhoittuvan iän myötä, mutta kun ori ei ollut käyttäytyäkseen, päättivät omistajat ruunata sen mahdollisimman pian. Onneksi he sen tekivät, sillä 167-senttiseksi kasvanut Altenwald rauhoittui siitä huomattavasti. Se mahdollisiti myös kisauksen, ja lopulta Altenwald kisasikin CIC3-tasolla maan huippujen kanssa. Sen kanssa oli välillä hankala työskennellä, mutta se pärjäsi kilpailuissa aivan mahtavasti. Kotona taas... no, sen käytöksessä oli parantamisen varaa. Altenwald jouduttiin lopettamaan onnettomuuden myötä jo 18-vuotiaana, mutta sitä ennen komean ruunan pakasteilla onnistuttiin astuttamaan kuusi tammaa. Kovinkaan paljoa varsoja Altenwald ei siis saanut, mutta sen lapsukaiset todistavat todella sanonnan: "laatu on tärkein, ei määrä" olevan täysin totta.
ie. Cry Baby Cry, Babeksi, joskus ilkeästi Itkupilliksi haukuttu meckleburginhevostamma oli millimetrilleen 165 cm korkea. Väriltään se oli kauniin tummanruunikko, ja lisäksi sillä oli kiemurteleva piirto päässään. Babe oli erittäin viehättävä, mutta herkästä hermostuva ja nopeasti herneen vetävä tamma. Pohjimmiltaan se oli hyvin omalaatuinen, sympaattinen ja miellyttämisenhaluinen, mutta se tarvitsi luotettavan ihmisen rinnalleen käyttytyäkseen kunnolla. Rataesteillä tasolla 160 cm kilpaileva tamma oli elinaikanaan hyvin tunnetukin, varsinkin kiima-aikojensa ”näin heität ratsastajan selästäsi oikeaoppisesti, koska tuossa esteen vieressä on niin iso kukkaruukku, että alkaa pelottaa” - tempuistaan, joilla se viihdytti monia hevosihmisiä. Baben kanssa työskentely oli sen entistä omistajaa lainatakseni ”aivan mahtavaa ja antoisaa, vaikka välillä olikin niitä kausia, kun ei saatu mitään aikaan. Babe oli uskomaton, kerran elämässä -hevonen!” Babe jouduttiin lopettamaan vakavien hammasvaivojen ja siitä aiheutuneen laihtumisen myötä 26-vuotiaana. Sitä ennen se ehti voittaa monet kymmenet kilpailut, ja saada kymmenen toinen toistaan ihanampaa varsaa!
e. Goldalix oli haastava hevonen – aluksi se saattoi olla täysin rauhallinen, mutta sitten se räjähti käsiin. Kuin pommi, konsanaan. 165-senttinen ruunikko meckleburginhevostamma kilpaili pääosin kouluratsastuksessa, mutta välillä sillä myös käytiin kisaamassa rata – ja maastoesteitä. Goldieksi ristitty tamma oli luonteeltaan mukavuudenhaluinen ja yleensä melko mukavakin, vaikka välillä se räjähti ja alkoi käyttäytyä hullusti ihan tuosta noin vaan. Varsinkin maastoesteillä se vain lähti yhtäkkiä viemään ratsastajaansa, joka tuotti välillä melkoisia vaaratilanteita. Kisat menivät joskus pahasti puuta päin, kun tamma lähti yhtäkkiä juoksemaan hulluna ympäri kenttää. Goldalix vaihtoi omistajaa useaan otteeseen, koska monikaan ei sen kanssa pärjännyt. Viimein se päätyi osaavalle ratsastajalle Hollantiin, jossa se pääsi kilpailemaan ja näyttämään todelliset taitonsa. 20-vuotiaana Goldie pääsi eläkkeelle, ja viisi vuotta myöhemmin, 25-vuotiaana, tamma lopetettiin. Sitä ennen se ehti saada neljä kaunista, enemmän tai vähemmän emänsä luonnetta perinyttä varsaa.
ei. Reux Fruchmuse oli atleettinen meckleburginhevosori, jolta löytyi säkäkorkeutta 167 cm. Väriltään ori oli komea, valkoisin sukin koristeltu ruunikko. Reux oli osaava yleishevonen, jolla ei kenttää kisattu juuri ollenkaan, maastoestekammon vuoksi. Sileällä ja rataesteillä ori menestyi kuitenkin hyvin. Luonteeltan Reux oli oikein hyväntahtoinen, mutta hyvin herkkä, ja kokemattomat luulivatkin sitä aina äkäiseksi, vaikka pohjimmiltaa se oli vain herkästi hermostuva, kovakouraisia otteita sietämätön. Ratsastaessa Reux toimi pienillä avuilla ja teki parhaansa miellyttääkseen ratsastajaansa. Sen kanssa oli aivan mahtavaa työskennellä, niin yritteliästä ja miellyttämisenhaluista hevosta sai hakea kissojen ja koirien kera! Reux jouduttiin lopettamaan jo 15-vuotiaana traagisen onnettomuuden seurauksena. Menetys oli suuri, ja oria jäi kaipaamaan tallillinen hevosia ja ihmisiä. Reux ehti saavuttaa paljon, mutta varsoja se vain kymmenen. Jokainen varsa peri isältään hyviä ominaisuuksia, ja Reux periytti varsoilleen varsinkin ruunikkoa väritystä ja ilmeisiä hyppääjänlahjoja.
ee. Golden oli ärhäkkä 165-senttinen, raudikko meckleburginhevostamma. Goldenilla oli tähden muotoinen valkoinen läikkä otsassaan, ja monet ihailivat sen kaunista ulkonäköä ja olemusta yleensäkin – kunnes joutuivat tekemisiin itse tamman kanssa. Golden oli juuri se tallin pelätyin kiukkupussi, joka ei päästänyt ketään alueelleen, ja jonka kanssa kukaan ei halunnut työskennellä. Hoitaessa se kiukutteli, puri ja potki minkä jaksoi, taluttaessa rynni eikä välittänyt, vaikka tallasikin useasti taluttajansa varpaat. Ratsastaessa Golden oli täysi sekopää, se riehui, pukitteli ja nousi pystyyn. Hyvin usein se juoksi päin estettä ja kerran jopa maneesin seinää. Loppujen lopuksi Goldenilla ei juurikaan kisattu, mutta kun se myytiin neljännen kerran, tapahtui jotain. Sen uusi omistajatar ymmärsi tammaa, ja lopulta sen käytös muuttui yhä parempaan suuntaan. Silloin Golden oli jo 19-vuotias, joten sillä ei enää aloiteltu kisauraa, mutta pari varsaa sillä teetettiin. Golden nukutettiin ikiuneen 29-vuotiaana vanhuudenvaivojen vuoksi.
© Elowyn
| Syntynyt | Varsan nimi | Isä | Omistaja |
| 09.07.2015 | meckl-o. Sharpeidon Hood | Schleierwolke | Brotherhood |
| 18.02.2017 | meckl-t. Wylandria Hood | Über 2 Promille | Brotherhood |
| 01.02.2018 | meckl-t. Valerica Hood | Zombie Apocalypse | Ruusupellon tila VRL-05766 |
| 15.01.2018 | meckl-t. Vaermina Hood | Regentropfen | Brotherhood |
09.03.2018 - VSN - VSN Tuomarinäyttely - sekaluokka, tuom. taffel - RCH, 34,5p
19.03.2018 - NJ - Oldfinion Dressage - puoliveritammat, tuom. Kati - irtoSERT
| 03.10.2015 - KERJ - Zurück - CIC3 - 1/22 | 10.10.2015 - KERJ - Zurück - CIC3 - 2/22 |
| 05.02.2016 - KERJ - Rhaegal Stud - CIC3 - 3/38 | 11.02.2016 - KERJ - Shadow - CIC3 - 5/40 |
| 13.02.2016 - KERJ - Devilsfair - CIC3 - 5/30 | 20.02.2016 - KERJ - Devilsfair - CIC3 - 1/30 |
| 22.01.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/15 | 23.01.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/15 |
| 28.01.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 3/23 | 29.01.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 4/23 |
| 19.02.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/28 | 13.02.2017 - KERJ - Metsovaara - CIC3 - 1/27 |
| 01.03.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 4/23 | 07.03.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 4/23 |
| 25.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 2/34 | 27.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 2/34 |
| 01.03.2017 - KERJ - Zurück - CIC3 - 3/12 | 08.03.2017 - KERJ - Zurück - CIC3 - 1/12 |
| 09.03.2017 - KERJ - Zurück - CIC3 - 3/12 | 20.03.2017 - KERJ - Lapland - CIC3 - 4/20 |
| 21.03.2017 - KERJ - Lapland - CIC3 - 4/20 | 23.03.2017 - KERJ - Lapland - CIC3 - 2/20 |
| 01.04.2017 - KERJ - Lapland - CIC3 - 2/19 | 06.04.2017 - KERJ - Lapland - CIC3 - 4/19 |
| 27.03.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 4/32 | 28.03.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 2/32 |
| 04.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 5/32 | 05.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 5/32 |
| 07.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 4/32 | 08.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 3/32 |
| 09.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 1/32 | 11.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 2/32 |
| 21.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 3/32 | 22.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 2/32 |
| 24.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 5/32 | 27.04.2017 - KERJ - Priton Budyonnys - CIC3 - 3/32 |
| 21.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 5/29 | 25.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/29 |
| 26.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/29 | 29.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 2/29 |
| 31.03.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/29 | 01.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 5/29 |
| 05.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 2/29 | 07.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 3/29 |
| 14.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 5/29 | 17.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 2/29 |
| 18.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 4/29 | 20.04.2017 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 4/29 |
Pihalta kuului kauhea rääkäisy, joka heti herätti huomiona. Ryntäsinkin nopeasti pihalle ja tuhahdin "Mitä sä täällä kiljut, Valerie? Voisitko pitää hiljempaa ääntä, kun yritän tehdä paperitöitä?" Sain vastaukseksi naiselta hämmentyneen ilmeen ja hän sopersi "Mutta kun Troppi pääsi karkuun!" ja voitte kuvitella ilmeeni tämän jälkeen. "Taas?" oli ensimmäinen aisa, mitä sain sanottua tämän jälkeen ja huokaisin syvään. Troppia oli kuulemma taluttanut uusi tallityttö, joka ei tiennyt, että ori saattaisi tehdä äkkilähdöt muualle kesken talutuksen. No, ei auttanut, kun lähteä talliin satuloimaa Bellaa, joka olikin ainoa tänään treenamatta jätetty hevonen.
Bella tervehti minua iloisesti kun tulin karsinalle. Hainkin nopeasti harjat ja tamman varusteet ja pyrin tekemään kaiken nopeasti ja tehokkaasti, koska mitä nopeammin löytäsimme, Tropin sen parempi. Bella oli yhtä kiltti kuin aina ennenkin, mutta varusteet nähdessä Bella oli jo täysillä menossa. Sainkin pidäteltyä tamman ja kun pääsimme pihalle tamma steppaili jo täynnä meno haluja. Lähdimme suuntamaan kohti metsää ja seurailimme eri maastoreittejä yrittäen katsoa missä Troppi voisi olla. Bella olisikin tahtonut vain mennä eteenpäin täyttä höyryä, mutta se tyytyi kohtaloonsa tipsutella mummovauhtia eteenpäin. Löysimmekin läheltä naapurin hevostilaa jäljet, joten suuntasimme seuraavaksi sinne.
Saavuttuamme naapurin hevostilalle, omistaja herra Johnson tulikin ulos, ikäänkuin olisi odottanutkin jo meitä. "Teillä taitaa olla täällä jotaki mitä kaipaatte, huh?" mies naurahti samalla, kun vilkuilin ympärilleni ja huomasin Tropin tammatarhalla liehittelemässä morsianta itselleen. "Joo tosiaan voisin tuon meidän orin ottaa ennenkuin se pistää jonkun paksuksi täältä, hahahah" ja suuntasin Troppia kohti napaten sen riimusta kiinni. Troppi olikin ilmeisesti saanut tänään kujeista tarpeeksi, sillä se lähti seuraamaan minua ilman mitään vastaväitteitä. "Kiitos ja anteeksi herra Johnson! Lupaan ettei tämä toistu enää." Jälkeenpäin mietin, että mitä meninkään sanomaan, koska en ihmettelisi vaikka ensi viikolla ori olisi taas tekemässä tuttavuutta Johnsonin tammoihin.
Suuntasimme kotia kohti kevyesti ravailen. Saatoin vain nähdä kuinka voittajafiilis Tropilla oli, kun se onnistui taas koijaamaan jotakuta. Kun saavuimme tallin pihalle, Valerie ryntäsikin heti ulos ja kysyi: "Onko se kunnossa? Älä sano että jalat meni rikki tai jotain?!" Naurahdin hieman hysteeriselle naiselle ja vastasin: "Se on ihan kunnossa, kunhan teki tuttavuutta naikkosiin Johnsonin tilalla." Vein Tropin suoraan sen karsinaan ja sen jälkeen otin Bellan hoidettavaksi. Harjailin Bellan vielä ja puhdistinsen kaviot, sekä tarjosin sille etsimisavusta vielä hieman melassivettä, joka oli tamman lempparia. Rautias sai runsaasti rapsutteluja ja pari porkkanaakin vielä kaupan päälle kiitokseksi rohkeasta etsivähevosen työstä.
Seuraavana olisi Tropin vuoro, joka ei todellakaan tulisi saamaan mitään herkkua tänään. Ensimmäisenä raahasin orin pesukarsinaan, koska se oli ihan kuivuneen hien peitossa. Ilmeisesti se oli käynyt muuallakin ennen Johnsonin tilaa ja paahtanut aikamoista vauhtia. Troppi olikin jo väsähtänyt, eikä jaksanut edes sählätä enää normaaliin tapaan. Pesu kävi onneksi kivuttomasti ja nopeasti, joten sain sen ennätysajassa takaisin karsinaansa ja kuivattua sen. Tarkistin vielä orin huolella läpi, vaikka olinkin katsonut sen jalat pikaisesti läpi ennenkuin lähdimme Johnsonin tilalta. Ori olikin täysin kunnossa ja naarmuitta, joten pystyisin palaamaan paperitöiden pariin.
Toimistolle tullessani Valerie istuikin koneen ääressä ja sanoi: "Mä hieman autoin sua! Ei tarvi ku tehdä nyt yhdessä suunitelma seuraavista astutuksista." Ilmeeni oli hyvin helpottunut ja kiittelin Valerieta. Seuraavana aloimmekin syventymään astutusasioihin lämpimän kahvikupin ääressä ennen iltatallia.
Diana ja ratsunsa Bella olivat jo eilen antaneet esimakua itsestään. Tämän päivän tehtävänä olisivat ratsastusradan tiet, joten lähdin heti alkukäynneistä teettämään ratsukoilla voltteja. Kevyessä ravissa lähdettiin tekemään kolmikaarista kiemurauraa ja pitkällä sivulle otimme lisäykset. Tavoitteena oli saada kauniit puoliympyrät jokaiseen kaareen. Alkuun Dianan ja Bellan kaarrokset olivat vähän soikion muotoisia ja pyysin valmistelemaan käännöksen aikaisemmin ja hieman loivemmaksi. Bella otti vähän kierroksia itseensä, mutta sanoin, ettei se haittaisi, kunhan hevonen pysyi käsissä ja reitit parantuisivat. Tehtävän lopussa meillä olikin kauniit puoliympyrät, eikä toispuoleisuutta ollut havaittavissa, lisäykset olivat sujuneet mainiosti, vaikka kulmaan tullessa Diana saikin aina tehdä töitä saadakseen Bellan tasapainoon tiukkaan käännökseen. Käyntien jälkeen lähdimme tekemään päätyihin laukkaympyrät ja ravivoltit. Volttien ja ympyröiden koot olin määrittänyt kartioiden avulla ja tasainen kääntäminen oli tärkein tehtävä. Alkuun oli hapuilua, ennen kuin reitti oli kauniin pyöreä. Toiseen suuntaan laukka osoittautui hieman haastavammaksi, joten kehotin kehittämään voimaa kotona yksittäisillä nostoilla. Loppuun otimme ravissa voltteja, joiden pyöreydestä sain huomauttaa alkuun. Lopulta Diana sai ulkoapunsa menemään lävitse ja voltit muuttuivat taas pyöreiksi.