virtuaalihevonen / a sim game horse
| Nimi | Regentropfen |
| Rotu, sukupuoli | Meckleburginhevonen, ori |
| Säkäkorkeus, väri | 167cm, ruunikko |
| Syntynyt, ikä | 20.07.2012, 8v |
| Rekisterinumero | VH15-153-0006 |
| Omistaja | Brotherhood, VRL-04373 & VRL-04374 |
| Kasvattaja | Roadover Stud, Saksa |
| Painotuslaji | Kenttäratsastus |
| Koulutustaso | ko. va B, re. 125cm, me. 120cm, CIC3 |
| KTK-III, KERJ-I, 48 KERJ sijoitusta | |
|
Kantakirjaustilaisuus 15.12.2015 18 + 18 + 17 + 15 = 68p KTK-III |
KERJ laatuarvostelutilaisuus 25.5.2017 9 + 41 + 18 + 20 + 13,5 = 101,5p - KERJ-I |
Tropin luonnetta on vähän hankala kuvailla sanoin. Yleensä ori on juuri se ilkikurinen kahlekuningas, joka onnistuu jollain ihmeellisellä tavalla karkaamaan joka paikasta. Sitä ei pidättele karsinan ovet, tarhojen portit, ei edes lukittu rehuhuoneen ovi. Käsittelijältään Troppi vaatii paljon huumorintajua ja kärsivällisyyttä, sillä muuten ei yhteiselosta tule mitään. Kova häsläämään, ei siis aivan aloittelijoiden ratsu tai hoidokki.
Hoitaessa Troppi on hyvä laittaa kiinni, vaikkei riimunaru sitä juurikaan
pidättele. Sen mielestä on hirmu hauskaa aukoa vetosolmuja ja karkailla
karsinasta. Orin kanssa saa olla tarkkana, ja karsinanovi kannattaa
varmuuden vuoksi pitää kiinni. Harjatessa Troppi ei ole ilkeä, mutta sillä
on omalaatuinen huumorintaju, eivätkä herkkänahkaisimmat sen kanssa pärjää.
Se saattaa välillä jopa näykkäistä hoitajaansa, mutta pohjimmiltaan Troppi
on oikein hyväluonteinen.
Kavioita puhdistaessa Troppi ei aina jaksaisi seistä paikoillaan, ja siksi
sen kaviot kannattaakin puhdistavaa melko nopsasti, ettei se vain ala
hermostua pitkästä seisomisesta kolmella jalalla.
Satuloitaessa Troppi ei ole mitenkään hankala, mutta se ei kuitenkaan
tykkää kyseisestä toimenpiteestä ollenkaan. Se saattaa luimia ja nostella
jalkojaan uhkaavasti, mutta ikinä se ei käy käsiksi hoitajaansa. Tropin
suitsiminen on hankalaa puuhaa. Ori ei pidä kuolaimista ollenkaan, ja siksi
se tekeekin mitä vain välttääkseen sitä. Kokenut hoitaja, joka ei anna
orille varaa pelleillä saa kyllä suitset orin päähän.
Taluttaessa Troppi on energinen, eikä se aina jaksaisi kävellä nätisti.
Sillä on myös tapana napata suuhunsa joka ikinen oksa ja ruohotuppo matkan
aikana. Aivan helppo talutettava se ei siis ole.
Eläinlääkäri ja kengittäjä eivät ole Tropin asiat joista tykkään top 10 –
listalla, vaikka ei se kumpaakaan edellämainittua kammoa tai inhoa.
Muiden hevosten kanssa Troppi tulee toimeen todella hyvin, vaikka se usein
käykin muiden hevosten hermoille. Kuten käsittelijöiltään, myös
hevoskavereiltaan Troppi vaatii huumorintajua.
Ratsastaessa Troppi on oikea häslääjä. Joskus helpotkin tehtävät, kuten
esimerkiksi laukannostot tuottavat vakavia ongelmia orille, joka meinaa
kompastua omiin jalkoihinsa. Troppi tarvitsee selkäänsä kokeneen ja osaavan
ratsastajan, joka osaa ratsastaa sitä oikein.
Sileällä Troppi tarvitsee osaavan ratsastajan, joka ei ole riippuvainen
hevosestaan – päivastoin. Troppi on taitava ja osaa kyllä, mutta sen
työskentely menee varsinkin kokemattomien kanssa melkoiseksi häsläämiseksi.
Ori on melko energinen, ja sitä saa pidättää usein ja paljon.
Esteillä ori syttyy, ja siitä löytyy aivan liikaa vauhtia. Sen kanssa pitää
olla tarkkana, sillä vaikka se pitääkin esteistä, se ei hyppää, jos sitä ei
ratsasteta. Troppi osaa ponnistaa juuri oikeasta kohdasta, ja ponnuakin
siltä löytyy 125 – senttiin saakka.
Maastoesteillä Troppi on innokas, mutta rauhallisempi kuin sileällä tai
rataesteillä. Se on varma hyppääjä, mutta ei toimi, ellei ratsastaja
ratsasta sitä. Maastossa ihan muuten vaan käydessä Troppi ei aina osaa
käyttäytyä, ja se inhoaa jonon hänille jääntiä. Siksi se sijoitetaankin
usein toiseksi tai kolmanneksi.
Kisapaikoilla Troppi ei malta pysyä nahoissaan. Se steppailee innostuneena paikoillaan ja hirnuu muille hevosille minkä jaksaa. Radalla se kuitenkin keskittyy omaan suoritkseensa, eikä juuri välitä toisista hevosista. Matkustajana Troppi on aivan mahtava, se menee traileriin hyvin, tulee ulos rauhallisesti ja matkustaa rennosti.
© Elowyn
|
i. Welmeyer Calypso evm meckl 168cm, rn |
ii. World Senernixe evm meckl 167cm, trt |
iii. Wöhler Absatz evm meckl 165cm, rn |
|
iie. Halfmoon evm meckl 163cm, mkm | ||
|
ie. Grusdavar evm mekcl 163cm, prt |
iei. Grabendaldi evm mekcl 165cm, tprt | |
|
iee. Grenasofia evm mekcl 163cm, rt | ||
|
e. Seefrische evm meckl 165cm, rt |
ei. Grande Ramiro evm mekcl 167cm, rt |
eii. Durdan Hanseatic evm meckl 168cm, rt |
|
eie. Nadin Andra evm meckl 163cm, km | ||
|
ee. Paloma Maltia evm mekcl 165cm, rt |
eei. Grannesconny evm mekcl 168cm, prt | |
|
eee. Siesie evm meckl 164cm, rn |
i. Welmeyer Calypso oli hyväluonteinen ja atleettinen meckleburginhevosori, jolta löytyi säkäkorkeutta 168 cm. Väriltään Calle oli ruunikko, ja sen lisäksi sillä oli kolme sukkaa. Ori kisasi kansallisella tasolla CIC3 luokissa, menestyen hyvin. Sen vahvin laji oli ehdottomasti maastoesteet, sillä se oli erittäin nopea, kestävä ja hyvä hyppääjä. Luonteeltaan Calle oli sympaattinen ja miellyttämisenhaluinen. Se teki kaikkensa miellyttääkseen hoitajaansa. Ratsastaessa se oli oikein miellyttävä, mutta sateisina tai tuulisina päivinä se hermostui ja meni aivan lukkoon. Calle jouduttiin lopettamaan 22-vuotiaana vakavan selkäongelman vuoksi. Sitä ennen Calle keräsi kymmeniä, ellei satoja sijoituksia erilaisista, arvostetuista kisoista. Lisäksi se sai 53 jälkeläistä. Jälkeläisilleen Calle periytti hyvää luonnetta ja atleettista, voimakasta rakennetta.
ii. World Senernixe oli hankalahko meckleburginhevosori. 167-senttinen, tummanrautias Sener oli tallin varmasti häijyin ja pelätyin hevonen, mutta koska se oli aivan mahtava kisapeli, se pidettiin tallilla. Hoitaessa läsipäällä oli tapana potkia kaikkia, välittämättä, oliko hoitaja pikkulapsi vai aikuinen. Sen takia Seneriä ei saanut hoitaa kuin pari tarkoin valittua ihmistä. Sener asui tallin rauhallisimmassa paikassa, eikä sen karsinan lähettyville saanut ilman syytä mennä, jotta ori saisi asua mahdollisimman stressittömässä paikassa. Ratsatsaessa Sener oli itse asiassa oikein mukava ja miellyttävä, ja se kisasikin paljon CIC3-luokissa erilaisissa, toinen toistaan arvostetuimmissa kenttäkisoissa. Sener lopetettiin 26-vuotiaana vanhuuden vuoksi. Sitä ennen se sai 23 varsaa, joista kukaan (onneksi) ei perinyt isältään hankalaa luonnetta.
ie. Grusdavar oli oikein hyväluonteinen meckleburginhevonen. Punaraudikko, 163-senttinen tamma oli todella mukava käsitellä, eikä sillä ollut juurikaan pahoja tapoja. Sitä saattoi kuvitella helpoksi, vaikka se oli todella omapäinen ja tempperamenttinen sille päälle sattuessaan. Grussa oli todellinen kilpahevonen – käsiteltäessä rauhallinen, ratsastaessa täynnä tulta ja tappuraa. Sen kanssa työskentely oli hyvin antoisaa, vaikka tamma olikin itsepäinen kuin pässi. Se ei helposti antanut periksi, jos oli jotain päättänyt, ja joskus sillä oli viikkoja kestäviä kausia, jolloin se ei halunnut tehdä mitään, mitä ratsastaja pyysi. Silti sillä kisattiin aktiivisesti, sillä harvemmin se temppuili kisoissa. CIC3-luokissa maailman huippujen kanssa kisannut tamma oli kisauransa päätettyään todella haluttu siitoshevonen, ja sillä teetettiin 8 varsaa, joista jokainen on pärjännyt upeasti kenttäkisoissa. Grussa jouduttiin lopettamaan erittäin hankalan onnettomuuden jälkeen 26-vuotiaana.
e. Seefrische oli kaunis raudikko meckleburginhevostamma. Säkää atleettiselta ja lihaksikkaalta tammalta löytyi 165-senttimetriä, ja luonteeltaan se oli kaikinpuolin mukava. Melkoinen häslääjä se kyllä oli, kuten poikansa Troppi. Senniä käytettiin siitä huolimatta paljon kisaratsuna, vaikka ei se mitenkään erityisen hyvin pärjännyt. Se oli kuitenkin uskomaton siitostamma, sillä se periytti komeaa ulkonäköä, hyviä liikkeitä ja kaunista rakennetta. Sillä oli myös mahtava ja ihmisystävällinen luonne, joka perityi monelle varsalle. Sennin vahvuus oli ehdottomasti kouluratsastus, missä tamma pärjäsi parhaiten – sen kanssa kierreltiin lopulta useammin koulu – kuin kenttäkisoista. Senni sai elämänsä aikana kymmenen varsaa, ennen kuin se lopetettiin 28-vuotiaana.
ei. Grande Ramiro oli oikein raamikas nuoriherra, joka syntyi mukavalle pienelle siitostallille Slovakiaan. Grande Ramino, jolle ei mitään ”virallista” kutsumanimeä keksitty, oli rautias, 167 cm korkea meckleburginhevosori, jolla kisattiin pääosin kenttää. Se oli taidokas ja tasainen hyppääjä, jonka kanssa uskalsivat ne vähän kokemattomatkin kisata. Ori oli erittäin nöyrä, ja kuunteli pienimpiäkin apuja. Grande Ramino kilpaili pääosin CIC3-tasolla, ja joskus yksittäisissä rataestekisoissa korkeammissakin luokissa. Grande Ramino periytti mahtavia hyppääjänlahjoja ja voimakasta takaosaa, ja kisauransa jälkeen se oli oikein haluttu siitoshevonen. Grande Ramino sai 77 varsaa, ja se kuoli 25-vuotiaana.
ee. Paloma Maltia aka Martta oli kaunis, 165-senttinen, rautias meckleburginhevonen. Se syntyi siitostallille Puolaan, josta se myytiin harraste – ja kevyeeseen kisakäyttöön, yksityisomistajalle Saksaan. Omistajattarensa kanssa Martta näytti taitonsa este, - koulu – ja kenttäratsastuksen parissa, ja se kisasikin ihan kiitettävästi, yltämättä silti kovinkaan korkealle. Se oli luonteeltaan melko perus, kiltti, mutta tammamainen, melko nöyrä, hiukan omapäinen. Melko ailahtelevainen, mutta helposti käsiteltävä, eikä mitenkään hankala ratsastaessakaan. Martta lopetettiin 29-vuotiaana. Sitä ennen se ehti saada viisi varsaa, joista kaksi jäi sen omistajan omistukseen.
© Elowyn
| Syntynyt | Varsan nimi | Emä | Omistaja |
| 25.01.2016 | meckl-o. Reveler Hood | Detailliert | Pierre VRL-10531 |
| 10.01.2017 | meckl-o. Ragequit Hood | Amnesia | Brotherhood |
| 15.01.2018 | meckl-t. Vaermina Hood | Wiesenblüte | Brotherhood |
30.08.2015 - NJ - Brotherhood - mecklenburginhevoset - tuom. Jannica - MVA-SERT
| 19.08.2015 - KERJ - KK Force - CIC3 - 2/14 | 17.08.2015 - KERJ - KK Force - CIC3 - 3/14 |
| 15.08.2015 - KERJ - KK Force - CIC3 - 3/14 | 12.08.2015 - KERJ - KK Force - CIC3 - 1/14 |
| 10.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 2/15 | 09.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 1/15 |
| 07.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 1/15 | 29.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 3/30 |
| 25.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 5/30 | 23.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 5/30 |
| 22.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 3/30 | 13.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 4/30 |
| 12.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 3/30 | 12.07.2015 - KERJ - Devilsfair - CIC3 - 3/24 |
| 11.07.2015 - KERJ - Devilsfair - CIC3 - 3/24 | 08.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 4/30 |
| 02.07.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 2/30 | 05.06.2015 - KERJ - Whispering Heaven - CIC3 - 3/24 |
| 06.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 3/29 | 07.06.2015 - KERJ - Whispering Heaven - CIC3 - 3/24 |
| 08.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 1/29 | 14.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 5/29 |
| 14.06.2015 - KERJ - Whispering Heaven - CIC3 - 1/24 | 15.06.2015 - KERJ - Taikakuun kartano - CIC3 - 5/40 |
| 18.06.2015 - KERJ - Taikakuun kartano - CIC3 - 4/40 | 18.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 3/12 |
| 21.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 2/12 | 23.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 2/12 |
| 24.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 1/12 | 26.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 2/12 |
| 27.06.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC3 - 2/12 | 01.07.2015 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 3/11 |
| 04.07.2015 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/11 | 06.07.2015 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/11 |
| 09.07.2015 - KERJ - Brotherhood - CIC3 - 1/11 | 12.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - CIC3 - 4/18 |
| 18.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - CIC3 - 2/18 | 19.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - CIC3 - 4/18 |
| 25.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - CIC3 - 2/18 | 29.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - CIC3 - 3/18 |
| 28.07.2016 - KERJ - Zurück - CIC3 - 2/21 | 30.09.2016 - KERJ-CUP - Satulinna - CIC3 - 7/77 |
| 26.11.2016 - KERJ - Zurück - CIC3 - 3/14 | 28.11.2016 - KERJ - Zurück - CIC3 - 1/14 |
| 24.12.2016 - KERJ - Ros Cirein - CIC3 - 2/9 | 26.12.2016 - KERJ - Ros Cirein - CIC3 - 3/9 |
| 27.12.2016 - KERJ - Ros Cirein - CIC3 - 2/9 | 28.12.2016 - KERJ - Ros Cirein - CIC3 - 2/9 |
Pihalta kuului kauhea rääkäisy, joka heti herätti huomiona. Ryntäsinkin nopeasti pihalle ja tuhasin "Mitä sä täällä räävyt Dookie? Voisitko pitää hiljempaa ääntä, kun yritän tehdä paperitöitä?". Sainkin vastaukseksi Dookielta hämmentyneen ilmeen ja hän sopersi "Mutta kun Troppi pääsi karkuun!" ja voitte kuvitella ilmeeni tämän jälkeen. "Taas?" oli ensinmäinen mitä sain sanottua tämän jälkeen ja huokaisin syvästi. Troppia oli kuulemma taluttanut uusi tallityttö, joka ei tietänyt, että ori saattaisi tehdä äkkilähdöt muualle kesken talutuksen. No ei auttanut, kun lähtä talliin satuloimaa Bellaa, joka olikin ainoa tänään treenamatta jätetty hevonen.
Bella tervehti minua iloisesti kun tulin karsinalle. Hainkin nopeaa harjat ja tamman varusteet ja pyrin tekemään kaiken nopeasti ja tehokkaasti, koska mitä nopeammin löytäsimme Tropin sen parempi. Bella oli yhtä kiltti kuin aina ennenkin, mutta varusteet nähdessä Bella oli jo täysillä menossa. Sainkin pidäteltyä tamman ja kun pääsimme pihalle tamma steppailikin jo täynnä meno haluja. Lähdimmekin suuntamaan kohti metsää ja seurailimme eri maastoreittejä yrittäen katsoa missä Troppi voisi olla. Bella olisikin tahtonut vain mennä eteenpäin täyttä höyryä, mutta se tyytyi kohtaloonsa tipsutella mummo vauhtia eteenpäin. Löysimmekin läheltä naapurin hevostilaa jäljet, joten suuntasimme seuraavana sinne.
Saavuttuamme naapurin hevostilalle herra Johnson tulikin ulos niinkuin olisi odottanutkin jo meitä. "Teillä taitaa olla täällä jotaki mitä kaipaatte, huh?" ja etsivästi katselinkin ympärilleni ja huomasin Tropin tammatarhalla liehittelemässä morsianta itselleen. "Joo tosiaan voisin tuon meidän orin ottaa ennenkuin se pistää jonkun paksuksi täältä, hahahah" ja suuntasin oria kohti napaten sen riimusta kiinni. Troppi olikin ilmeisesti saanut tänään kujeista tarpeeksi, kun lähti seuraamaan minua ilman mitään vasta väitteitä. "Kiitos paljon herra Johnson! Ja lupaan ettei tämä toistu enään!". Jälkeenpäin mietinkin, että mitä menin sanomaan, koska en ihmettelisi vaikka ensiviikolla ori olisi taas tekemässä tuttavuutta Johnsonin tammoihin.
Suuntasimmekin kotia kohti kevyesti ravailen. Saatoin vain nähdä kuinka voittajafiilis Tropilla oli kun se taas tänään onnistu koijjaamaan jotakuta. Kun saavuimme tallin pihalle niin Dookie ryntäsikin ekana ulos ja kysyi: "Onkse kunnossa? Älä sano et jalat meni rikki tai jotain?!". Naurahdinkin hieman Dookielle ja sanoin: "Se on ihan kunnossa, kuhan teki tuttavuutta naikkosiin Johnsonin tilalla". Veinkin Tropin suoraan sen karsinaan ja sen jälkeen otin Bellan hoidettavaksi. Harjailin Bellan vielä ja puhistelin sen kaviot, sekä tarjosin sille etsimisavusta vielä hieman melassivettä, joka olikin tamman lempparia. Seuraavana olisikin Tropin vuoro, joka ei todellakaan tulisi saamaan mitään herkkua tänään. Ensinmäisenä raahasinkin orin pesukarsinaan, koska se oli ihan kuivuneen hien peitossa. Ilmeisesti se oli käynyt muuallakin ennen Johnsonin tilaa ja mennyt aikamoista vauhtia. Troppi olikin jo väsähtänyt, eikä jaksanut edes sählätä enään normaaliin tapaan. Pesu kävikin onneksi kivuttomasti ja nopeasti, joten sain sen ennätysajassa takaisin karsinaansa ja kuivattua sen. Tarkistin vielä orin huolella läpi, vaikka olinkin katsonut sen jalat läpi ennenkuin lähdimme Johnsonin tilalta. Ori olikin täysin kunnossa naarmuitta, joten pystyisin palaamaan paperitöiden pariin.
Toimistolle tullessani Dookie istuikin koneen ääressä ja sanoi: "Mä hieman autoin sua! Ei tarvi ku tehdä nyt yhdessä suunitelma seuraavista astutuksista!". Ilmeeni olikin hyvin helpottnut ja kiittelin paljon Dookieta. Seuraavana aloimmekin syventymään astutusasioihin lämpimän kahvikupin ääressä ennen iltatallia.
Regentropfen eteni kohti estettä nätissä, pyörivässä laukassa. Askeleet eivät kuitenkaan sopineet täysin kohdilleen, ja ponnistus tapahtui liian kaukaa. Puomi kolahti maahan. "Uskalla pyytää siltä orilta pidempää laukkaa. Sen pitäisi joo osata katsoa näitä itsekin, mutta nyt kun se ei tunnu olevan ihan hereillä, muista, että sä olet se, joka huolehtii sen orin esteen yli", ohjeistin dookieta. Seuraava hyppy sujuikin paremmin, ratsastaja ajoi yhä hieman unisen tuntuista Troppia eteen kunnolla, ja ponnistuspaikka löytyi hyvästä kohtaa. Tältä esteeltä ratsukko pääsi jatkamaan suoraan sarjaesteelle, jonka ponnistuspaikkojen löytämistä hieman jännitin, esteiden väli ei ollut Troppia askelleelle se kaikista helpoin. Dookie keräsi orin askellusta esteiden välillä lyhemmäksi, ja sai kun saikin onnistuneen hypyn alleen. Tämän jälkeen ratsukko sai hypätä vielä rakentamani radan pariin kertaan kokonaisena, vaihtelevalla menestyksellä. Puomeja tuli muutama alas molemmilla kerroilla, lähinnä siitä syystä, että Troppi oli tuntunut heräilevän ja katsovan ponnistuspaikkaa edellisellä esteellä, ja dookie luotti sen tekevän samoin myös seuraavalla, mutta ori palasi takaisin puoliuniseen tilaan, jossa se oli koko valmennuksen ajan ollut.
"Ihan rauhassa vaan, älä anna sen orin yhtään juosta sun alta pois", muistutin sähläävän Tropin selässä istuvaa dookieta. Ratsukon oli tarkoitus treenailla lisättyjä askellajeja, mutta viime valmennuksessa puolinukuksissa ollut Troppi oli tällä kertaa täynnä energiaa. Se ei olisi malttanut lisätä liikkeeseen mitään muuta kuin vauhtia, ja työskentelystä ei meinannut tulla mitään. Lisätty ravi toi mieleeni ravihevosen, lisätyn käynnin ori rikkoi innostuessaan jatkuvasti raville. Se ei nähtävästi tuntunut ymmärtävän, mitä eroa oli askelen lisäämisellä ja vauhdin lisäämisellä. Vasta valmennuksen ollessa loppupuolella se jäi vihdoin nätteihin lisättyihin askellajeihin. Ne näyttivät helpoilta ja vaivattomilta niin kauan kuin seurasi pelkän ratsun työskentelyä, mutta kun siirsi katseensa dookieen, näki kuinka paljon nainen teki töitä saadakseen orin liikkumaan toivotulla tavalla.