Voiskaituota - kuollut 06.01.2017

16.07.2015 Estevalmennus, valmensi Pierre

Tumppi liikkui valmennuksen alkupuoliskolla melko tahmeasti ja kömpelösti, eikä meno tuntunut parantuvan vaikka oria koetettiin verrytellä mahdollisimman monipuolisilla harjoituksilla. Käynnissä ori yritti kiskoa ohjia ratsastajan käsistä ja luistaa etenkin kulmissa ja ravissa tämä puolestaan jolkotteli eteenpäin ryhdittömästi ja ohjiin nojaten. Edes raipan läsnäolo ei tuntunut saavan Tumppiin minkäänlaista liikettä, mutta ori tuntui kuitenkin hieman innostuvan kantaessani kentälle muutaman maapuomin treeniä varten. Puomeille ori tuli hieman vauhdikkaammalla tempolla, mutta tämä ei kuitenkaan viitsinyt nostella jalkojaan kunnolla, joten etenkin puomisarjalla ratsukko meinasi kompuroida melko lahjakkaasti. Tumppi kuitenkin kampesi itsensä viime hetkellä pystyyn ja jatkoi menoa. Pidensin puomisarjan askelvälejä ja korotin puomit puolikkaiksi kavaleteiksi nostamalla aina toisen pään kannattimille. Pyysin ratsastajaa kokoamaan orin ennen suoralle kääntymistä ja hoputtamaan tätä kunnolla ennen kavaletteja. Tällä kertaa Tumppi ei kompuroinut puomeihin, mutta kolisteli niitä senkin edestä. Pientä parannusta alkoi näkyä loppua kohden, kun ratsukko ylitti kavalettisarjan yllättävän näppärästi ja hyppäsi pari pientä estettä ilman virheitä. Jos Tumppiin olisi saanut hieman lisää liikettä, olisi ratsukko yltänyt vaikka mihin.

17.07.2015 Kouluvalmennus, valmensi Pierre

Tumpin työmotivaatio ei tänäänkään ollut huipussaan, mutta tämä kuitenkin tuntui liikkuvan laukassa varsin näppärästi. Käynnissä ja ravissa ori hieman laiskotteli ja yritti vaivihkaa sivuuttaa ratsastajan antamat käskyt, mutta joutui kuitenkin taipumaan hänen tahtoon. Koska Tumppi tuntui olevan parhaimmillaan tänään juurikin laukassa, valitsimme harjoiteltavaksi tehtäväksi vastalaukan. Sitä ennen pyysin ratsastajaa herättelemään hevosta nopeatempoisilla siirtymisillä, joihin Tumppi ei kuitenkaan vastannut yhtä ketterästi kuin olin toivonut. Askellaji kuitenkin vaihtui aina pyynnöstä, vaikkakin pienellä viiveellä. Pyysin ratsastajaa ohjaamaan orin uraa pitkin pitkälle sivulle, jonka alussa ratsukon tulisi nostaa laukka vuoron perään käynnistä ja ravista. Nostot ravista tuntuivat olevan Tumpille helpompia, sillä käynnissä tämä siirtyi laukkaan toistuvasti ravin kautta. Itse vastalaukka ei aiheuttanut suoralla uralla vaikeuksia, ja ori kulkikin hyvin koottuna ja hyvässä tempossa. Käännöksissä tämä yritti muutaman kerran vaihtaa itsenäisesti kierroksen mukaiseen laukkaan, mutta ratsastaja tiputti tämän nopeasti raviin ja nosti vastalaukan uudestaan. Tumppi oli parantanut loppua kohden, ja viimeisiin suorituksiin olin oikein tyytyväinen.

24.07.2015 Estevalmennus, valmensi Satu

Dookie oli jo alkuun ratsastellut hevostaan Tumppia sen verran, että pääsimme aloittamaan työnteon. Ensimmäisenä treenattiin suhteutettuja estevälejä. Olin kyhännyt lävistäjälinjalle kaksi pientä pystyä, joiden väliin oli tarkoitus saada neljä laukka-askelta. Tumppi lämpeni esteille tänään hitaasti ja ratsastaja saikin tehdä töitä saadakseen orinsa liikkumaan. Hevonen otti herkästi viidennen askeleen, joten arvatenkin seuraava viiden askeleen väli sujui helposti. Heitin Dookien käteen raipan, jotta saisin vielä nähdä orin suorittavan tehtävän kolmella laukka-askeleella. Tikun myötä Tumppi hieman heräsi ja loppuun saimme kuin saimmekin ne hyvät kolme askelta, vaikka tekikin tiukkaa. Viimeiseksi ratsukko teki kaarevaa tietä, joka oli kolmikaarisen kiemurauran ja kummallakin suoristuksilla oli este. Tehtävän vaativin asia oli ehdottomasti laukanvaihdot, jotka tuottivatrin ratsukolle hankaluuksia. Annoin dookielle luvan tehdä vaihdot ravin kautta, jotta ehtisi hakea hyvän lähestymisen seuraavalle esteelle. Tumppi oli jo näin lopputunnista energisemmällä tuulella, ja muutamaa hätäistä, vinoa lähestymistä lukuunottamatta kaareva tie sujui kumpaankin suuntaan nätisti. Hyvillä mielin jätin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti.

30.07.2015 Kouluvalmennus, valmensi Satu

Ratsukko aloitti alkuverryttelyn heti notkistavilla pohkeenväistöillä keskihalkaisijalinjalta uralle, molempiin suuntiin. Tänään valmennusvuorossani oli Suomenhevonen Tumppi, jonka näin nyt suorastaan matelevan eteenpäin. Heti alkuun heitin pitkän raipan dookien käteen, oria joutui ratsastamaan koko ajan pohkeella eteenpäin. Sitten ratsukko siirtyi tekemään ravi-käyntisiirtymisiä, sekä hetken kuluttua sisällytettiin myös laukannostot mukaan. Tässä vaiheessa alkoi Tumppi jo hieman heräillä, mutta todellakin vain hieman. Etenkin takaisin käyntiin siirtymiset sujuivat hyvin, sillä ori kyllä hidasti! Eteenpäin herraa sai kyllä odotella. Vielä lopuksi ratsukko otti reipasta laukkaa suurella keskiympyrällä. Nyt tarkoitus olikin vain saada Tumppi kunnolla liikkeelle ja laukka pyörimään. Oikea suunta oli orille selkeästi vahvempi kierros, ja siinä ratsukko sai todella nätit, oikeasta kevyen näköiset laukat aikaiseksi. Etenkin viimeisiin laukkaympyröihin sai kyllä olla todella tyytyväinen, valmentajan lisäksi myös itse ratsukko!

05.08.2015 Kouluvalmennus, valmensi Sippe

Ajelin kohti Turmeltajaa odottavaisin mielin. Tapaisin ensimmäistä kertaa dookien ja tämän ratsun Tumpin. Valmentaisin ratsukkoa tänään kouluratsastuksen saralla. Kaarsin Turmeltajan parkkipaikalle - kerrankin olin pysynyt aikataulussa. Dookie oli juuri nousemassa ratsunsa selkään. Tervehdittyäni kyselin hieman Tumpista ja siitä, mihin dookie haluaisi minun kiinnittävän erityisesti huomiota.
Kun dookie ja Tumppi olivat verkanneet kunnolla, pyysin heiltä sulkutaivutusta pitkillä sivuilla ravissa. Ratsukko suoritti tehtävän hyvin, joskin Tumpin ravi oli varsinkin alussa matalaa ja laiskahkoa. Ohjeistin dookieta tahdittamaan ravia äänellään ja koskettamaan oria raipalla kevyesti pohkeen taakse. Tämä toimi, ja ratsukko toisti tehtävän muutaman kerran onnistuneesti - Tumpissakin näkyi alun tahmeuden jälkeen nyt enemmän kouluratsua kuin laiskuria!

28.12.2015 Metsäretki

Aurinkoinen sää oli saanut mieleni muuttumaan koulutuuppailusessiosta kentällä, ja suunnitelma vaihtuikin rentoon maastolenkkiin ihanaisen Tumpin kanssa. En ollutkaan viettänyt pitkään aikaan laatuaikaa pienen pönttöpääni kanssa, ja tänään oli oiva hetki korjata asia. Kävin hakemassa orin tarhastaan talliin käytävälle, jossa riisuin ja ripustin loimen loimitankoon roikkumaan. Kipaisin hakemaan harjat ja suitset valmiiksi, ja palatessani ryhdyin pyörittelemään Tumpin leveää, klipattua vauhtiraitaa ympäröivää paksua talvikarvaa kumisualla läpi. Hieroin rautiaan kaulan ja rungon huolellisesti läpi, ja Tumppi nautiskeli silmät ummessa nuokkuen. Seuraavaksi pyyhkäisin karvat suoriksi toisella harjalla, ja ryhdyin sitten puhdistamaan kavioita. Virkeä ja eloisa raudikko ei ihan heti ymmärtänyt, että sen piti nostella kinttujaan, mutta hetken tuupittuani alkoivat kaviotkin nousemaan. Seuraavaksi nakkasin suojat orin jalkoihin, ja varustin itseni kypärällä, toppatakilla ja heijastinliivillä. Myös Tumppi sai jalkoihinsa ja häntäänsä heijastimet. Sitten olikin suitsimisen vuoro, sillä ajattelin olla niinkin rohkea ja mennä ilman satulaa. Tumppi kun oli tunnetusti niin reipas ja herkästi villiintyvä tapaus. Tai sitten ei.

Tallin pihaan päästyäni raahasin perässä laahustavan Tumpin korkean jakkaran viereen, josta kipusin orin selkään. Raudikko oli onneksi pieni ja tukeva, joten kyytiin pääseminen ei ollut kovin vaikeaa. Laitoin Tumpin liikkeelle, ja ohjasin sen tallin takaa lähtevälle hiekkatielle. Ori käveli leppoisasti pitkin ohjin korvat hörössä, ja minä nautiskelin sen lämpimästä ja leveästä selästä, sekä tavattoman mukavasta askeleesta.
Pari kilometriä hiekkatietä käveltyämme käänsin ratsuni metsään vievälle polulle. Ohjasin oria syvemmälle metsään, jossa se joutui rämpimään ja nostelemaan jalkojaan todenteolla. Muutamat kiipeilypaikatkin löysimme, ja niissä jouduin tosissaan pitämään Tumpin harjasta kiinni, jotta en liukunut selästä alas. Hyvän tovin seikkailtuamme lumisessa pöpelikössä ohjasin raudikon takaisin polulle, jota pitkin kävelimme kohti hiekkatietä. Tasaiselle tielle päästyään Tumppi pärskähteli ja minä rapsuttelin sitä sään vierestä, ja jatkoin taas nautiskelua. Suomenhevonen tallusteli edelleen rauhassa ja rennosti eteenpäin, vaikka tahti olikin aavistuksen ripeämpi - olimmehan menossa jo kohti kotia.

Tallille päästyämme liu'uin orin selästä alas ja talutin sen talliin käytävälle. Riisuin suitset ripeästi ja vaihdoin tilalle riimun, jonka jälkeen harjasin karvat taas suoriksi, ja heitin orille ulkoloimen päälle. Vein harjat ja suitset varustehuoneeseen ja nappasin mukaani parit porkkanat. Tumpin luo palattuani venyttelin orin molemmin puolin porkkanoiden avulla, jonka jälkeen talutin raudikon takaisin tarhaan. Talliin palattuani pesin kuolaimet ja vein suitset omalle paikalleen.

20.05.2016 Juoksuttelua

Kouluvääntö tai mikään muukaan kovin tavoitteellinen työskentely ei ole Tumpin kanssa niitä nautinnollisimpia asioita, jätän ne hommat mieluiten muille. Jostain kumman syystä. Niimpä päätin tänään pistää pienen punkeroisen juoksemaan narun päähän ja säästyä itse suuremmalta työltä. Tumppi laidunsi Haukan kanssa totutuslaitumella, josta kävin sen myös hakemassa sisälle. Tavattoman pölyinen ori nautiskeli suuresti, kun pyörittelin sen karvaa kumisualla läpi. Ötökät olivat selvästi tehneet tehtävänsä, sillä oriparan rinnuksen ja miehuuden alue olivat puremia täynnä. Harjauksen jälkeen pyyhkäisin pahimmat puremakohdat puhtaiksi, jonka jälkeen puin raudikolle suitset, deltan ja juoksutusliinan niihin kiinni. Tämän jälkeen suuntasin kentälle.

Tumppi raahusti hyvin, hyvin löysästi ja laiskasti ympyrää, mutta rivakoitti askeltaan heti, kun nostin piiskaa ylemmäs. Annoin orin kävellä hyvän tovin, ennen kuin pyysin sitä siirtymään raviin, jossa se tarvitsi jo piiskan avulla tehdyn äänen ripeyttääkseen askellustaan. Ravuutin oria molempiin suuntiin, ja lopuksi pyysin sitä myös laukkaamaan hieman. Laukassa punkeroinen jopa innostui heittämään muutaman säälittävän pienen pukin, joihin sen kaikki jäljellä oleva energia ilmeisesti upposi... vauhti nimittäin hyytyi heti perslentojen jälkeen, mutta vaadin rautiasta ottamaan vielä reippaamman pätkän ennen loppujäähdyttelyä. Hetken oria ravuutettuani keräsin juoksutusliinaa lyhyemmäksi ja suuntasin kävelyttämään loppukäynnit hiekkatielle maastoon päin.
Talliin palattuamme suihkuttelin Tumpin ryntäät ja nivuset, ja lätkin pahimpiin ötökkäkohtiin pikiöljyseosta, joka toivon mukaan pitäisi verenimijöitä loitommalla. Tämän jälkeen kävin nakkaamassa Tumpin tarhaan, ja hakemassa myös Haukan omaan tarhaansa.

30.05.2016 Varsakatsausta

Pieni ja paksu Tumperoisemme on vihdoin ja viimein valmis laatuarvosteluita varten. Tällä hetkellä lupsukkaorimme on ehtinyt käydä KERJ- ja suomenhevosten laatuarvosteluissa, joista ensimmäisestä tuli kolmospalkinto ja jälkimmäisestä kakkonen, jota yritetään korottaa vielä ykköseen. Treenailut ja kunnon ylläpidot jatkuvat edelleen, jotta Tumppi on sitten este- ja koulujaoksien laatuarvosteluita varten kunnossa näyttämään kyntensä, kunhan se saa loput jälkeläisnäytöt kasaan.

Tällä hetkellä Tumpilla on kolme varsaa; kaksi oria ja yksi tamma. Ensimmäinen kolmikosta on komea vaaleanruunikko Satulinnan Eikaitaas, joka on jo kilpauransa päättänyt, ja viimeisimpien tietojeni mukaan myynnissä.
Toinen jälkeläinen, tamma Rohkean Taikausko, on myöskin hienosti kilparadoilla kaikissa kolmessa lajissa menestynyt raudikkotamma, joka on myös kantakirjattu kolmannella palkinnolla ja palkittu kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuudessa toisella palkinnolla.
Kolmas ja nuorin varsa on meillä asusteleva, ruunikko ja isänsä tapaan vähän massiivisempi yksilö Viisveisaan. Tämä nuori ori on vasta aloittelemassa kilpauraansa, mutta toivon mukaan saa kerättyä itselleen mahdollisimman pian isäänsä varten tarvittavat sijoitukset.

01.06.2016 Tumppi kärryilee

Koska tänään oli aivan jumalattoman kuuma sää ja koska vaihtelu virkistää, Tumppi joutui kärryjen eteen. Laitumelle päästyään välittömästi vatsanympärystään kasvattanut ori oli hieman kummissaan, kun nostin koppakärryt sen perään, sillä orilla ei oltu ajettu miesmuistiin. Raudikko kuitenkin seisoi tyynesti ja rauhassa aloillaan koko valjastuksen ajan. Mukavaa, että meiltä löytyy näitä fiksumpiakin elikkoja...
Matka sujui varsin leppoisissa ja rennoissa merkeissä. Tumppi kulki aisojen välissä kuin vanha konkari, ja nautti selvästi rennosta jolkottelusta, jota jatkoimme hiekkatiellä pitkiäkin pätkiä. Vaikka lenkki ei ollut mitenkään erityisen pitkä, saatika rankka, tuli raudikolle kuitenkin hyvä hiki pintaan kuumasta säästä johtuen. Takaisin tallille päästyämme paksukainen pääsikin kokovartalosuihkuun, josta Tumppi nautti suunnattomasti. Suihkuttelun ja pienen hellyys-rapsuttelu-lässynlää-tuokion jälkeen vein orin takaisin laitumelle, jossa se kellahtikin saman tien piehtaroimaan ja keräämään itselleen melkoisen pölykerroksen karvaansa.

15.06.2016 Vastalaukkaharjoittelua

Reilun viikon kestänyt kuuma kuivakausi oli tullut päätökseen, tai ainakin keskeytynyt, ja ukkoset ja kaatosateet olivat saapuneet "iloksemme". Olihan se toki jossain määrin ihan kiva juttu; nyt ei tarvinnut yskiä koko ajan keuhkojaan pihalle ja kaivaa silmistä kiloa hiekkaa pois minuutin välein, kun kuiva maa sai vihdoin kosteutta ylleen. Niin ja laitumille sade teki toki myös hyvää, eipä siinä.
Sadepäivän tuomasta viileydestä helpottuneena, päätin olla kerrankin reipas, ja tehdä Tumpin kanssa koulutreenin ihan itse. Tosin pullean orinlupsukan harjauksen olisi joku muu voinut hoitaa... Tumppi, joka muistutti erehdyttävästi virtahepoa, oli etsinyt laitumelta ilmeisesti poljetuimman ja mutaisimman kohdan, ja kellahtanut siihen ottamaan mutakylvyn. Orin punaruskea karva oli muuttunut totaalisen mustanliejunruskeaksi, ja haju oli sen mukainen. Mikä järkevä hevonen haluaa maata paskassa?! Niin no, Tumppi ilmeisesti, mutta se nyt ei mikään viisas ollutkaan. Huokaus.

En edes yrittänyt harjata punkeron mutakakkakuorrutusta pois, vaan vein sen suoraan pesupaikalle suihkutettavaksi. Pesun jälkeen vetäisin hevosen läpi hikiviilalla, ja heitin sille hetkeksi viltin selkään, jottei se olisi aivan litimärkä satulan alta. Nakkasin orin kuivumaan karsinaan, ja käytin odotteluajan hyödyksi pesten kuraisia suojia, joita oli kertynyt melkoisesti tässä parin päivän aikana.
Kun Tumpin selkä oli hieman kuivahtanut, kävin nakkaamassa viltin kuivaushuoneeseen ja otin matkalla mukaani orin varusteet. Varustin raudion reippaasti, ja lähdin taluttamaan sitä maneesiin - juuri nyt ei kovin kiinnostanut leikkiä kuraleikkejä kentällä.

Vaadin Tumpilta reipasta askellusta heti alkukäynneistä lähtien, jotta koko tunti ei kuluisi tappelemiseen aiheesta liikkuuko Tumppi eteen nyt vai huomenna. Orin leveä selkä oli tutun ja turvallisen tuntuinen, ja olihan se kieltämättä ihan mukavaa mennä pitkästä aikaa jollain varmalla ja tasaisella otuksella niiden ainaisten vatipäiden sijasta. Hempeilyfiilistelyt saivat kuitenkin jäädä pian sikseen, kun aloittelin itse tehtävää välikäyntien jälkeen. Ratsastin raudikon keskiympyrälle, jossa rupesin väistättämään sen takaosaa ulos (ja toki myös siirtämään asetuksen ulos) puolikkaan ympyrän verran. Aluksi Tumppi tuntui melko jäykältä, eikä sisäpohkeeni mennyt kunnolla läpi, mutta muutaman raipalla tehostetun napautuksen jälkeen suomenhevonen alkoi kuuntelemaan pienempiäkin pohjeapuja. Tumppi taipui yllättävän hyvin käynnissä, joten päätin pian siirtyä tekemään tehtävää ravissa. Nopeammassa askellajissa ori meinasi ensin juosta turhan pitkänä ja kovaa, ilman tietoakaan puolipidätteiden kuuntelusta, mutta muutaman käyntisiirtymän ja rautalankaversion jälkeen homma alkoi toimimaan myös ravissa. Tämän jälkeen vaihdoin suuntaa, ja tein samaa tehtävää hetken ravissa ja käynnissä tähänkin suuntaan.
Seuraavaksi nostin laukan, jossa asetin ja taivutin oria hieman ulos muutaman askeleen ajan. Tumppi teki tehtävän yllättäen hyvin, ollakseen niin kömpelö katujyrä, joten siirryin pian tekemään viimeistä tehtävää: vastalaukkaharjoitusta. Siirsin Tumpin käyntiin, ja aloin nostamaan vastalaukan (tai ainakin yrittämään) pitkän sivun kääntöpisteestä. Tumpille tehtävä oli täysi mahdottomuus käsittää - eihän ympyrällä nyt mitään vastalaukkaa voi nostaa, jestas sentään! Usean pieleen menneen yrityksen jälkeen nostin vastalaukan suoralla uralla, ja jatkoin sen jälkeen puolikkaan ympyrän kentän poikki. Tumppi säilytti vastalaukan koko ympyränpuolikkaan ajan, josta olin hieman yllättynyt, mutta tietysti erittäin iloinen. Kehuin oria runsaasti, siirsin käyntiin ja yritin vielä nostaa ympyrältä vastalaukan - tällä kertaa myös siinä onnistuen. Kehuin Tumppia kaaren aikana äänellä, ja uralle päästyämme taputin sitä kevyesti kaulalle, ja siirsin raviin. Jatkoimme loppuverryttelyihin kevyessä ravissa, jossa tein isoja ympyröitä ja reilua myötäyksiä sisäohjalla, jolloin Tumppi venytti itseään rennosti eteen ja alas. Hetken ravailtuamme siirsin orin käyntiin ja annoin pitkät ohjat ja runsaasti kehuja.