Kalmiina - kuollut 06.01.2017

Virallinen nimi Kalmiina
Rotu, sukupuoli Suomenpienhevonen, tamma
Väri, säkäkorkeus Vaaleanpunarautias, 145cm
Syntynyt, ikä - kuollut 27.04.2015, 23v - kuollut 06.01.2017
Rekisterinumero VH15-018-1125
Omistaja, kasvattaja dookie VRL-04373, Turmeltaja, kasv. Katja Lehtola evm
Koulutustaso ko. he B, re. 100cm, me. 90cm (helppo)
Painotuslaji Este-/kenttäpainotus
Saavutukset KERJ-I, ERJ-I, SLA-II, Jälkeläisluokka B

Luonnekuvaus

Syötävän suloinen pirulainen, jota ei vaan voi olla rakastamatta. Näppärä peli lajiin kuin lajiin, ponnua löytyy vaikka jaettavaksi pienelle kylälle. Vähän sellainen hemmoteltu kakara, joka saa aina tahtonsa läpi - eikä sille siltikään voi olla vihainen.

Kalmiina löytyi nettiselailun kautta suomenhevosmyyntifoorumilta. Tamman monipuolinen suku ihastutti, eikä hevonen itsekään ollut huonompi - monilahjakkaita, kauniita pienhevosia ei ihan joka nurkan takaa löydy. Kalmiina oli pienimuotoisesti suomenhevosia kasvattavan ratsastuskoulun kasvatti, josta se haluttiin myydä tavoitteellisempaan kotiin. Niimpä kirjoitin sormet savuten ostotarjouksen, johon sainkin muutaman päivän päästä hyväksyvän vastauksen, ja lähdin hakemaan Kalmiinaa uuteen kotiin. Paikan päällä ihastuin entistä enemmän vaaleanpunarautiaaseen blondiripsiseen, kolmivuotiaaseen tammaan, eikä se ihastus ole tähänkään mennessä hälvennyt tippaakaan.

Kotiuduttuaan Kalmiina osoittautui vähän turhan hemmotelluksi kakaraksi, joka oli selvästi tottunut saamaan tahtonsa läpi. Eipä siinä, sama meno jatkui myös täällä, sillä eihän näin söpölle otukselle vaan voi sanoa ei! Pienestä snobiudestaan huolimatta Kalmaksi kutsuttu tamma on tavattoman kiltti, vaikka se välillä kokeileekin, josko näykkimällä hihasta saisi lisää herkkuja. Hoitaessa raudikkoa voi rauhassa pitää irti, sillä Kalma seisoo melko nätisti aloillaan ilman suurempia häslinkejä. Kalma rakastaa rapsuttelu- ja harjaushetkiä ja niistä seuraavaa huomiota, eikä se pistä lainkaan pahakseen, vaikka sitä puunaisi monta tuntia. Tammaa voi hoitaa huoletta myös aremmat ja kokemattomammatkin ihmiset, Kalma osaa käyttäytyä aina sopivalla tavalla, vaikka se toki kerjääkin uusilta tuttavuuksilta hieman herkemmin ja ärhäkämmin... Varustaminen sujuu ongelmitta, pienhevonen avaa nätisti suunsa kuolaimille eikä satulointikaan aiheuta pientä luimistelua suurempaa reaktiota.
Taluttaessa Kalma on yhtä helppo kuin hoitaessakin. Se kävelee rauhassa taluttajan vauhtia vierellä tai takana, eikä hötkyile tai säntäile turhista. Kesäisin toki vihreät puskat ja nurmi ovat melkoisia houkutuksia, ja tamma yrittääkin useamman kerran suunnata syömään, jos sitä ei alusta asti pidä kurissa.
Eläinlääkäri ja kengittäjä eivät herätä Kalmassa "uu, saiskohan noilta namia" -ajatusta kummempaa toimintaa. Kengittäessä Kalma pitkälti nuokkuu ketjuissa, toki sen verran hereillä että kengittäjän ei tarvitse kannatella koko hevosta. Eläinlääkäri saa myös touhuta kaikessa rauhassa, eikä liinakkoa juurikaan kiinnosta.

Kalma on ratsuna melko ponimaiset liikkeet omaava ja herkästi innostuva tapaus. Sen kanssa täytyy aina aluksi keskittyä hevosen rennoksi saamiseen, sillä muuten loppuratsastuksestakaan ei saa tuntipuksuttajamaisesti lyhyellä askeleella ja pitkällä suoralla kaulalla kipittävää ratsua enempää. Kun Kalman saa rentoutumaan ja kulkemaan hieman pidemmällä askeleella, on se varsin mukava ratsastettava - vähän turhan hidas pohkeelle, mutta istunnalle ja ohjalle herkkä ja ketterä tapaus. Kalman bravuuri kouluratsastuksessa ovat lisätyt askellajit, ja etenkin sen lisätty ravi on varsin näyttävää menoa pienhevoselta. Kouluvääntöön Kalmalla ei riitä mielenkiinto tai keskittyminen kovin pitkäksi aikaa, joten se tarvitsee paljon vaihtelua ja lyhyitä työskentelypätkiä saman aiheen parissa.
Esteillä Kalma kuumuu herkästi, muttei silloinkaan ole mitenkään vaikea ratsastaa. Pieni liinakko kääntyisi taatusti kolikonkin päällä, jos pyytäisi. Kalma on hyvin rohkea ja ennakkoluuloton hyppääjä, ja sillä on hyvä hyppytekniikka ja nopea tyyli. Laukassa on huomattavasti enemmän säätelyvaraa esteillä kuin sileällä, ja tamma vaihtaa näppärästi laukat pienestäkin pyynnöstä. Kalma tykkää hypätä melko itsenäisesti, eikä sitä kannata yliratsastaa radalla - siitä tamma vain häiriintyy, ja hypyistä katoaa sujuvuus hyvin äkkiä. Parhaimmillaan Kalma onkin, kun se saa itse hoitaa hyppäämisen ja kuski keskittyy lähinnä ohjaamiseen ja vauhdin säätelyyn.
Maastoesteillä liinakko on hyvin samanlainen, kuin rataesteilläkin, vain aavistuksen varovaisempi. Se hyppää herkästi liioitellulla ilmavaralla, ja kieltää hieman herkemmin huonoista paikoista. Rohkeus ja ennakkoluulottomuus kuitenkin säilyvät samana, eikä Kalma tuijottele erikoisempiakaan maastoesteitä.
Muutoin maastossa Kalma on mitä ihanteellisin ratsu. Se on sopivan reipas mutta silti rauhallinen, se ei säiky juuri mitään eikä se kuumu tai lähde käsistä. Kalman kanssa voikin tehdä lähes mitä vain ilman pelkoa ryöstävästä tai säikkyvästä pikkuhevosesta.

Lastatessa raudikko on hyvin simppeli ja helppo, Kalma kävelee vaikka yksin koppiin, kunhan se vain ohjataan suorassa linjassa lastaussillalle. Tamma matkustaa rauhassa niin yksin kuin kaverinkin kanssa, ja onkin mitä mainion kuljetuskaveri vähän hermostuneemmille tapauksille.
Kisapaikalla pienhevonen on hieman rauhaton, ja sitä kannattaakin pitää liikkeessä koko ajan, joko selästä tai maastakäsin. Liikkeellä ollessaan Kalma seurailee ympäristön tapahtumia ja huutelee muille hevosille, mutta pysyy melko rauhallisena. Verryttelyssä sen keskittyminen herpaantuu herkästi muihin ratsukoihin, mutta kun sen laittaa kunnolla töihin, on keskittyminen täysin työssä ja ratsastajassa. Itse radalla tamma on hieman jännittynyt, ja ratsastajan täytyisi olla ylirentona, jotta Kalma malttaisi rentoutua itsekin. Näin harvoin kuitenkaan on, joten etenkin kouluosuuksilla menestys on vähän vaihtelevaa.

Meriitit ja saavutukset

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 25.02.2016
7,5 + 41 + 19 + 20 + 15 = 102,5p KERJ-I

Esteratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 31.07.2016
8,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 103,5p ERJ-I

Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.03.2016
13 (3-3-3-4) + 23 + 22 + 21 + 8 = 87p SLA-II
Hyvänpuoleiset tyypit. Pitkä pyöreä runko, pitkä säkä, jyrkähkö lapa. Pitkähköt vuohiset, muutoin hyvät jalat.

VSR:n Jälkeläisluokka C myönnetty 13.11.2016

VSR:n Jälkeläisluokka B myönnetty 11.10.2017

Sukutaulu

i. Heppuli evm
sph, 148cm, prt
ii. Hessuli evm
sh, 153cm, trt
iii. Komun Herkko evm
sh, 154cm, tprt
iiii. Komukas evm
sh, 153cm, trt
iiie. Veeran Hilppu evm
sh, 150cm, vrt
iie. Iirikki evm
sh, 149cm, vkk
iiei. Arvomies evm
sh, 152cm, prt
iiee. Irina evm
sph, 145cm, vkk
ie. Minerva evm
sph, 145cm, prn
iei. Minimies evm
sph, 148cm, trn
ieii. Mikhael evm
sph, 146cm, m
ieie. Loistotähti evm
sh, 150cm, trt
iee. Mingervo evm
sph, 142cm, vprt
ieei. Mahtiva evm
sph, 145cm, rtkm
ieee. Säpinä evm
sph, 141cm, vrt
e. Karmiina evm
sph, 143cm, vprt
ei. Karman Kosto evm
sh, 149cm, vrt
eii. Kostopäivä evm
sh, 152cm, prt
eiii. Aamunkoi evm
sh, 151cm, rt
eiie. Päivänsäde evm
sph, 146cm, tprt
eie. Karmarella evm
sph, 144cm, vrt
eiei. Karmaisu evm
sph, 146cm, prn
eiee. Ilostella evm
sph, 143cm, trt
ee. Pistariina evm
sph, 142cm, vrt
eei. Pisto evm
sph, 144cm, klm
eeii. Pirskaus evm
sph, 148cm, m
eeie. Heijun Vilinä evm
sph, 143cm, rtkm
eee. Marmoriina evm
sph, 141cm, vprt
eeei. Johto-Mara evm
sph, 145cm, vrt
eeee. Auriina evm
sh, 139cm, prt

i. Heppuli on 148cm korkea punarautias pienhevosori, joka on luonteeltaan eloisa ja kepposteleva, mutta pohjimmiltaan kovin kiltti. Kotitallillaan kovana häslärinä ja pelleilijänä tunnettu ori on mukava, vaikka hieman huonon keskittymiskyvyn omaava ratsu, joka on kilpaillut menestyksekkäästi kenttäratsastuksessa CIC1-tasolla. Punarautias on rohkea ja reipas hyppääjä, joka on parhaimmillaan juurikin este- ja maasto-osuuksilla - kouluakin Heppuli toki taitaa helppo A -tasolle, mutta vaatii osaavaa ja pitkähermoista kuskia toimiakseen kunnolla. Heppuli kantakirjattiin III-palkinnolla 14-vuotiaana, ja rakennearvostelussa mainittiin muun muassa hyvät tyypit ja hyvän muotoinen, leveähkö kaula, sopusuhtainen runko ja jyrkähkö lautanen. Ori ei ollut rakenteeltaan mitään huippuluokkaa, ja jalka-asennoissakin oli sanomista: lyhyehköt, vennot vuohiset, supistuneet etusääret ja käyrät kintereet. Käyttöön nämä seikat eivät kuitenkaan koskaan vaikuttaneet, vaan Heppulin kisaura päättyi vasta orin ollessa 18-vuotias. Ori oli kantakirjauksensa jälkeen satunnaisesti tarjolla tammoille, ja tällä hetkellä sille on kertynyt jälkeläisiä seitsemän. Varsat ovat kaikki osoittautuneet erittäin hyviksi ja rohkeiksi hyppääjiksi, sekä luonteeltaan kilteiksi mutta isänsä tapaan jossain määrin kepposteleviksi. Tällä hetkellä Heppuli viettää harrastehevosen elämää suurehkolla yksityistallilla.

ii. Hessuli oli kuumahko ja erittäin korkean työmoraalin omaava, 153cm korkea suomenhevonen. Tummanrautias, suurella tähdellä varustettu ori toimi viisivuotiaaksi asti ravurina, josta lopulta luovuttiin Hessulin laukkaherkkyyden vuoksi. Lyhyen raviuransa jälkeen ori koulutettiin ratsupuolelle, ja se osoittautuikin erittäin hyväksi esteratsuksi - hyppytekniikka oli hyvä, ja laukka mitä erinomaisin estehevoselle. Uuden omistajan myötä Hessuli pääsikin kilpailemaan metrin luokissa melko aktiivisesti, kunnes jännevamma katkaisi orin lupaavan esteratsun uran. Loukkaantumisensa jälkeen Hessuli jäi harrastehevoseksi omistajansa kotitallille, jossa sitä käytettiin myös muutaman tamman varsottamiseen. Kantakirjaan Hessuli ei koskaan päässyt, mutta se oli rakenteeltaan hyvin keskivertohevonen - hyvät tyypit, lyhyehkö mutta hyvän muotoinen kaula, pitkähkö, avo runko ja laskeva lautanen, ja jalka-asennoissa pientä sanomista ventojen vuohisten vuoksi. Ori sai kolme varsaa, joista kaksi oria myytiin ja ainoa tamma jäi kasvattajalleen. Varsat osoittautuivat hyvälaukkaisiksi ja rohkeiksi hyppääjiksi, mutta ne eivät perineet isältään juuri muita merkittäviä ominaisuuksia. Hessuli kuoli sydämenpysähdykseen kotilaitumellaan 27-vuotiaana.

ie. Minerva oli 145cm korkea punaruunikko pienhevostamma, joka oli osaava mutta herkästi kuumuva ratsu. Tamma myytiin kuusivuotiaana nuorelle tytölle esteratsuksi, vaikka kisa-alue vaihtuikin hiljalleen myös kenttäratsastukseen. 10-vuotiaana Minerva myytiin tytön siirtyessä isompien puoliveristen pariin, ja pienhevonen pääsi pienelle suomenhevoskasvattajalle. Uuden omistajan luona Minerva siirtyi pääasiassa siitoskäyttöön, mutta sillä myös harrastettiin aktiivisesti niin esteillä kuin koulussakin, vaikkei se kilpailuihin asti enää päässytkään. Kaunis tamma kantakirjattiin II-palkinnolla 14-vuotiaana, ja se sai paljon kehuja erittäin hyvästä rakenteestaan ja kauniista värityksestään. Minervan luonteessa oli toki hieman parantamista, sillä se oli melko temperamenttinen ja hyvin tammamainen käsiteltävä, vaikkei toki mikään mahdoton otus kuitenkaan. Minerva oli hyvä emätamma, ja se saikin kaiken kaikkiaan kuusi varsaa, jotka perivät emältään vaihtelevasti piirteitä - neljä tammavarsaa olivat luonteeltaan hyvin pitkälti samanlaisia kuin emänsä, osa peri myös hyvän rakenteen, osa ei, ja orivarsat eivät näyttäneet perineen juuri mitään. Minerva lopetettiin pitkän ja vaikean kaviokuumeen seurauksena 23-vuotiaana.

e. Karmiina on kaunis, 143cm korkea vaaleanpunarautias tamma. Pienhevosen mielestä kaikki on kivaa ja kaikki käy, kunhan siihen liittyy vauhtia ja mielellään myös hyppäämistä. Karmiina on koko ikänsä ollut erittäin kiltti ja helppo käsiteltävä, ja se onkin ollut kotitallillaan, pienehköllä ratsastuskoululla, suosittu aloittelijoiden keskuudessa. Vaikka läsipäisen liinakon päätoiminen työ onkin tuntiratsun elämä, kilpailee se silti melko aktiivisesti niin esteillä, koulussa kuin kentässäkin hyvällä menestyksellä. Liikkeiltään Karmiina ei ole kummoinen, mutta sen järkkymätön ja innokas luonne on omiaan kenttähevoseksi. Rakenteeltaan se on hieman ponimainen, mutta tammalla ei ole mitään käyrähköjä kintereitä ja pystyä lapaa suurempia virheitä tai puutteita. Tällä hetkellä 14-vuotiaalla Karmiinalla on vain yksi jälkeläinen, Kalmiina, joka on ulkonäöltään kuin kopio emästään, ja onpa sen luonteessakin paljon samoja piirteitä.

ei. Karman Kosto oli näyttävälikkeinen, 149cm korkea suomenhevosori, jolla kilpailtiin vaihtelevalla menestyksellä kouluratsastuksessa vaativa B -tasolla asti. Ori oli melko kuuma ja energinen tapaus, mutta kun sen energian sai kanavoitua oikein, saatiin sen kanssa todella hyviä tuloksia. Esteillä Kosto ei koskaan kilpaillut, mutta siitäkin hommasta vaaleanrautias kyllä piti, vaikkei tekniikka ollutkaan ihan hallussa. Hieman takakorkea, mutta erinomaiset tyypit ja pitkän, kaarevan kaulan omaava ryhdikäs ori kantakirjattiin ratsusuunnalle II-palkinnolla, jonka jälkeen se olikin useamman kesän tarjolla jalostukseen. Ori ehti saada 15 jälkeläistä, jotka perivät isältään melko vahvasti hyvää rakennetta ja ryhdikästä olemusta. Kosto kuoli 16-vuotiaana vakavan liikenneonnettomuuden ja siitä johtuneen trailerin kaatumisen seurauksena.

ee. Pistariina on 142cm korkea, läsipäinen vaaleanpunarautias, joka on toiminut lähes koko elämänsä siitoshevosena. Jälkeläisiä tammalle onkin kertynyt kahdeksan, mutta se on toiminut myös harrasteratsuna ja nuorempana se on myös kilpaillut seuratasolla helppo B -koululuokissa ja 60cm -esteluokissa. Pistariina ei ole kovin näyttävä tai osaava ratsu, mutta sitäkin yritteliäämpi ja miellyttämisenhaluisempi. Rakenteeltaan kolmannelle palkinnolle kantakirjattu tamma on melko keskiverto; sillä on hyvät tyypit ja kaunis pää, mutta lyhyehkö kaula, pitkä runko ja painunut selkä, pyöreä, lyhyehkö lautanen ja kaikissa jaloissa vennot vuohiset ja takana käyrät kintereet. Erinomainen luonne olikin pääsyy Pistariinan siitoskäytölle, ja se onkin periyttänyt kaunista väritystään ja hyvää luonnettaan varsoilleen hyvin vahvasti. Tällä hetkellä 26-vuotias Pistariina viettää leppoisia eläkepäiviä kotitallillaan.

© VRL-10352, muokannut dookie

Jälkeläiset

s. 22.05.2015 o. Turmeltajan Kalmakeikari, i. Valheen Repäys
s. 25.06.2015 o. Turmeltajan Mörönsyötti, i. Kaamoskertomus
s. 28.07.2015 t. Turmeltajan Kisperiina, i. Pajunkissanpolkka
s. 06.06.2016 t. Turmeltajan Kelmiina, i. Hurmusti

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitty vain sijoitukset!
ERJKERJ
11.06.2015 - ERJ - Rohkelikko - 90cm - 4/30 29.06.2015 - KERJ - Whispering Heaven - helppo - 1/29
14.06.2015 - ERJ - Rohkelikko - 90cm - 1/30 02.07.2015 - KERJ - Littleness - helppo - 4/23
14.06.2015 - ERJ - Kuuralehdon Hevostila - 90cm - 1/30 04.07.2015 - KERJ - Littleness - helppo - 1/23
16.06.2015 - ERJ - Kuuralehdon Hevostila - 90cm - 3/30 09.07.2015 - KERJ - Littleness - helppo - 2/23
17.06.2015 - ERJ - Kuuralehdon Hevostila - 90cm - 1/30 09.07.2015 - KERJ - Muiston Suomenhevoset - helppo - 2/30
24.06.2015 - ERJ - Kuuralehdon Hevostila - 90cm - 1/30 22.07.2015 - KERJ - Muiston Suomenhevoset - helppo - 2/30
28.06.2015 - ERJ - Rohkelikko - 100cm - 1/37 24.07.2015 - KERJ - Muiston Suomenhevoset - helppo - 3/30
30.06.2015 - ERJ - Rohkelikko - 100cm - 2/36 17.07.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 1/30
06.07.2015 - ERJ - Rohkelikko - 100cm - 1/37 18.07.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 2/30
07.07.2015 - ERJ - Rohkelikko - 100cm - 3/36 19.07.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 2/30
10.07.2015 - ERJ - Rohkelikko - 100cm - 6/37 26.07.2015 - KERJ - Kadotetut Suomenhevoset - helppo - 2/30
18.07.2015 - ERJ - Aittohaara - 100cm - 1/50 05.08.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/18
29.07.2015 - ERJ - Carbon Sporthorses - 90cm - 1/29 06.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - tutustumisluokka - 4/22
11.08.2015 - ERJ - Runoratsut - 90cm - 1/30 08.08.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 2/18
11.08.2015 - ERJ - Silkes - 90cm - 3/30 09.08.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 2/18
12.08.2015 - ERJ - Runoratsut - 90cm - 2/30 10.08.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/18
14.08.2015 - ERJ - Runoratsut - 90cm - 3/30 11.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - helppo - 4/30
19.08.2015 - ERJ - Runoratsut - 90cm - 4/30 14.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - helppo - 4/30
28.08.2015 - ERJ - Silkes - 90cm - 1/30 15.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo - 4/41
04.10.2015 - ERJ - Mörkövaara - 90cm - 5/30 16.08.2015 - KERJ - Prime Sporthorses - helppo - 4/30
15.10.2015 - ERJ - Ulappa - 90cm - 1/26 18.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo - 6/41
18.10.2015 - ERJ - Mörkövaara - 90cm - 2/30 19.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo - 3/41
19.10.2015 - ERJ - Ulappa - 90cm - 3/26 22.08.2015 - KERJ - Naukaisu - helppo - 2/40
22.10.2015 - ERJ - Mörkövaara - 90cm - 4/30 23.08.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo - 3/41
29.10.2015 - ERJ - Filmur - 100cm - 2/30 01.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 5/40
02.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100cm - 2/30 07.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 5/40
09.11.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100cm - 3/30 08.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 6/40
12.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100cm - 7/50 14.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 1/40
13.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100cm - 3/50 28.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - tutustumisluokka - 4/37
15.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100cm - 5/50 01.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 5/40
17.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100cm - 1/50 22.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/40
20.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100cm - 4/50 26.09.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 3/40
20.11.2015 - ERJ - Trio Connemaras - 100cm - 1/50 13.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 3/30
11.12.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100cm - 5/30 14.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 3/30
16.12.2015 - ERJ - Mörkövaara - 100cm - 3/30 17.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 1/30
24.12.2015 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 5/30 20.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 4/30
25.12.2015 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 1/30 11.10.2015 - KERJ - Kuuralehto - helppo - 5/28
29.12.2015 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 2/30 10.10.2015 - KERJ - Turmeltaja - helppo - 1/30
02.01.2016 - ERJ - Lamoca - 100cm - 5/30 25.10.2015 - KERJ - Rohkelikko - helppo - 1/30
08.01.2016 - ERJ - Lamoca - 100cm - 5/30 30.10.2015 - KERJ - Mörkövaara - tutustumisluokka - 2/21
09.01.2016 - ERJ - Lamoca - 100cm - 2/30 01.11.2015 - KERJ - Mörkövaara - tutustumisluokka - 1/21
10.01.2016 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 4/30 09.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - helppo - 4/40
12.01.2016 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 4/30 31.11.2015 - KERJ-CUP - Taikakuun Kartano - helppo - 8/127
12.01.2016 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 4/30 09.11.2015 - KERJ - Kuuralehto - helppo - 4/40
17.01.2016 - ERJ - Turmeltaja - 100cm - 1/30 10.11.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo - 2/30
11.01.2016 - ERJ - Kuuralehto - 100cm - 2/40 12.11.2015 - KERJ - Kuuralehto - helppo - 3/40
14.01.2016 - ERJ - Kuuralehto - 100cm - 1/40 18.11.2015 - KERJ - Kilpailukeskus Stewart - helppo - 1/30
19.01.2016 - ERJ - Kuuralehto - 100cm - 3/40 19.11.2015 - KERJ - Mörkövaara - helppo - 5/30
21.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - tutustumisluokka - 2/37
24.11.2015 - KERJ - Rohkelikko - tutustumisluokka - 5/37
VSR
30.07.2015 - VSR - kenttäratsastus - helppo - 2/7 10.08.2015 - VSR Viikkokilpailu - rataesteet, 1. osakilpailu - 90cm - 1/27
18.08.2015 - VSR Viikkokilpailu - kenttäratsastus - helppo - 3/12 21.08.2015 - VSR Viikkokilpailu - kenttäratsastus - helppo - 2/12
31.01.2016 - VSR-CUP - Kenttäratsastus - helppo - 2/59 31.01.2016 - VSR-CUP - Esteratsastus - 100cm - 5/80
30.04.2016 - VSR-CUP - Esteratsastus - 100cm - 2/87

Päiväkirja & valmennukset

10.01.2016 Kouluvalmennus, valmensi Holly

Kalma asteli alkuverryttelyjä kentällä dookien kanssa saapuessani laidalle. Tervehdin ratsukkoa ja kehotin lämmittelemään myös ravissa ja laukassa, jotta voisimme pian aloittaa. Minua hieman nauratti tamman ehdottomasti ponimaisia askeleita, mutta komentaessani dookien kokoamaan tammaa alkoi Kalmakin näyttämään.. No, hevosemmalta. Laukassa tamma näytti hieman tahmealta, joten päätimme yrittää ensimmäistä tehtävää. Annoin tehtäväksi taivuttaa tammaa kolmelle voltille kummallakin pitkällä sivulla ja ideana oli saada volttien koko aina pienemmäksi voltti voltilta. Alkuun Kalma oli hieman kummissaan ja dookiellakin kesti hetki ymmärtää tarkat avut, mutta jo toisen toiston jälkeen ratsukolla sujui huomattavasti paremmin. Jottei kaksikolla mennyt pää ihan pyörälle, vaihdoimme toiseen taivuttelutehtävään, joka hoidettiinkin ravissa. Ideana oli simppelisti vain vaihtaa suuntaa kokorataleikkaalla ja tehdä kentän keskelle voltti ravissa, jonka jälkeen tulisi pysähdys jatkosuuntaan. Muutaman toiston jälkeen kumpaankin suuntaan Kalma alkoi tylsistymään ja mielestäni tamma liikkui jo niin paljon paremmin, että laukkojen jälkeen saatoimme lopettaa.

16.01.2016 Hankireeniä

Kuten moni muukin turmeltajalainen, myös Kalma pääsisi nauttimaan lumen riemuista ja hyödyistä. Kalma on saanut kisauransa päätettyä molempien painotuslajiensa parissa, mutta tamman kuntoa on pidettävä yllä kahta kauheammin cupeja ja lopulta laatuarvosteluita varten. Olen hieman suunnitellut ilmoittavani tamman helmikuun KERJL-tilaisuuteen, mikäli tähdet ovat oikeassa asennossa ja kaikki menee kuten pitääkin (eli ettei Kalma onnistu telomaan itseään ennen h-hetkeä). Ihanalla blondiponilla on jo kolme hienoa jälkeläistä, joista kukin on menestynyt vähintään yhtä hyvin kisaradoilla kuin emänsä.
Hetkeksi ajatuksiini hukuttuani palasin maanpinnalle ja suuntasin tallista ulos hakemaan Kalmaa sisälle. Muhkean talvikarvan kasvattanut pienhevonen oli yllättäen pää paalissa mussuttamassa heinää, mutta lähti silti kiltisti mukaani. Tallissa nakkasin ponin karsinaan ja oven kiinni siksi aikaa, kun kipaisin hakemaan harjat. Karsinalle palattuani siirryin karsinaan kumisuan ja harjan kanssa, ja annoin Kalman hengailla vapaana - se oli niitä harvoja ihanuuksia, jotka eivät yrittäneet kiusata tai listiä hoitajaansa kaikin keinoin tai muuten vaan olivat kuin hyrriä konsanaan irti ollessaan. Pyörittelin kumisualla liinakon paksun karvan läpi, ja pysähdyin muutaman kerran rapsuttelemaan naamaansa nautiskellen vääntelevää tammaa.
Harjattuani Kalman kauttaaltaan ja kaviot putsattuani nakkasin suojat jalkaan ja niiden päälle pari kerrosta jesaria, jotta ne eivät hukkuisi hankeen. Tämän jälkeen kipaisin hakemaan heijastimet ja varusteet, jotka laitoin pienhevoselle ripeästi päälle. Lopuksi varustin itseni, ja suuntasin Kalman kanssa tallin pihaan. Säädin jalustimet ja satulavyön, kiipesin ripeästi selkään ja tein vielä viimeiset säädöt ennen lähtöä. Kalma lähti innokkaasti astelemaan hiekkatielle, joka tosin oli paksun lumihangen peitossa. Annoin pienhevosen kävellä pitkin ohjin ja keskityin itse ihastelemaan kaunista talvimaisemaa - Kalma oli luottohevonen mitä maastoiluun tuli. Hyvän tovin käveltyämme, keräilin ohjat tuntumalle ja tein muutamat siirtymiset ja hieman taivutteluita tiellä. Pian pyysin Kalmaa siirtymään raviin, ja tamma lähtikin lennokkaaseen ja reippaaseen vauhtiin eteenpäin. Hyvän pätkän ravattuamme siirsin tamman vielä käyntiin, ja annoin sen levähtää hetken, ennen kuin kääntyisimme pellolle.
Pellolle ja hankeen päästyämme annoin Kalman ensin totutella pohjaan pidemmällä ohjalla käynnissä, ja vähän ajan päästä ravissa. Kalma pärski ja pomppi innoissaan hangessa, enkä voinut kuin nauraa tarmokkaasti tarpovalle ponille. Ravailimme ties mitä kuvioita ehjässä hangessa, ja päästin tamman välillä hengähtämään jo tallottuun, helpompaan hankeen. Tovin rämmittyämme nostin vielä laukan, ja pienhevonen lähti liikkelle kuin tykinkuula. Vauhti tosin hyytyi melko pian, kun matalajalkainen liinakko joutui keskittymään eteenpäin puskemiseen. Hetken laukattuamme siirsin Kalman takaisin käyntiin, ja ohjasinkin sen pian takaisin tielle. Hankitreeni kun oli jo isommillekin hevosille raskasta, joten saatoin vain kuvitella, kuinka Kalma joutui työskentelemään töppöjaloillaan... Loppumatka sujuikin rennosti mutta reippaasti pitkin ohjin kävellen.
Takaisin tallille päästyämme hoidin ponin, nakkasin villaloimen hetkeksi hieman hionneeseen selkään, ja suuntasin itse puhdistamaan varusteita. Ne putsattuani tein Kalmalle vielä mellavesiannoksen, jonka kärräsin tammalle juotavaksi. Pienhevonen litki juomaa innoissaan, eikä sen tuhoamisessa kulunutkaan kauaa. Kalman kuivumista odotellessani suuntasin taukohuoneeseen hörppäämään kahvia ja lueskelemaan jotain vanhaa hevoslehteä. Kahvin kulautettuani kävin kokeilemassa Kalman selkää, joka oli kuivunut hyvin, joten sain loimen riisuttua ja vietyä ponin takaisin tarhaan heiniensä ääreen.

12.01.2016 Estevalmennus, valmensi Holly

Tällä kertaa dookie oli verrytellyt Kalman valmiiksi, joten pystytettyäni kentälle viiden esteen radan uskalsimme aloittaa. Kentälle asetetuista esteistä otimme ensimmäiseksi sarjaksi kahden esteen suoran, joiden korkeus oli jotakuinkin 80cm. Esteet oli sijoitettu kurviin, joten dookien täytyi pitää Kalma hyvin tasapainossa, ettei ratsukko löytäisi itseään naamaltaan maasta. Ensimmäisen kerran sujui hieman tahmeasti, kun Kalma oli hieman unessa vielä, mutta jo toisella kertaa tamma hyppäsi mahdottoman upealla tyylillä. Dookiella karkasi jalka turhan taakse muutamaan otteeseen, mutta tämäkin korjattiin nopeasti. Kun otimme kaikki esteet seuraavaksi mukaan, alkoi Kalmakin kuumenemaan vähän turhankin paljon. Dookiella oli paljon tekemistä tamman pidättelyssä, mutta he pääsivät kuitenkin esteiden yli kaatumatta. Päätimme lopettaa, ennen kuin Kalma kuumuisi täysin ja ratsukko päätti valmennuksen hyvissä mielin.

20.01.2016 Kouluvalmennus, valmensi Ireth

Aina kun menee valmentamaan uutta ratsukkoa sitä valmistautuu pahimpaan ja odottaa löytävänsä maneesista vähintäänkin hirviömäisesti käyttäytyvän hevosen, joka kiikuttaa ratsastajaa kuin märkää rättiä. No, tällaista ei suinkaan ollut luvassa - itse asiassa Kalma liikkui niin pahasti pohkeen takana, että kevyt ravi näytti olevan kaikkea muuta kuin kevyttä. Ihan ensimmäiseksi saitkin ottaa tamman pääty-ympyrälle ja alkaa työstää sitä käynnissä.

Ympyrä sai olla melko suuri ja asetus aivan normaali, mutta sait jättää ulko-ohjan melko löysäksi. Sisäpohje ylläpiti reittiä ja toimi samalla kaasupolkimena: aina kun tamma meinasi jäädä pohkeen taakse huomautit sitä sisäpohkeella ja kun sait irti muutaman irtonaisemman askeleen, hellitit ja kehuit Kalmaa. Vaihtelit suuntaa usein ja välillä otit pieniä ravipätkiä, jotta tamman mielenkiinto pysyi yllä, mutta muutoin keskityit vain saamaan Kalman kunnolla avuille. Kun tämä onnistui käynnissä siirryitte raviin tekemään samaa tehtävää. Nyt se sujuikin jo paremmin, sillä tamma oli selvästi rentoutunut ja sen liikkeet olivat paljon letkeämmät. Nyt aloit myös pyytämään tammalta pienempää mutta aktiivisempaa ravia. Aluksi Kalma vastusteli siirtymällä käyntiin, mutta pian sekin ymmärsi mitä siltä pyydettiin.
Muutaman onnistuneen kierroksen jälkeen kehoitin sinua nostamaan laukan ympyrän avoimella sivulla ja jatkamaan laukassa ympyrällä niin kauan, että Kalma pysyy avuilla eikä vastustele enää pohjetta. Saitkin tosissasi tehdä töitä, että tamma pysyi aktiivisena, mutta lopulta sain onnistumaan. Tähän suoritukseen oli hyvä lopettaa, joten päästin teidät loppuverryttelemään. Kalma on selvästi erittäin fiksu suomenhevonen, joka ei takuulla tee ylimääräistä työtä. Sen vuoksi saatkin jatkossa nähdä vaivaa sen eteen, että tamma pysyy koko ajan aktiivisena mutta rentona.

25.01.2016 Maastoestevalmennus, valmensi Ireth

Tänään Kalmalla olikin paljon enemmän energiaa kuin viimeksi, liekö kirpeällä säällä ollut osuutensa asiaan tai sillä, että tänään aiheena olivat maastoesteet. Alkuverryttelyssä sait tehdä runsaasti pidätteitä, ettei meno mennyt ihan kipittelyksi, mutta lopulta sait kuin saitkin tamman hienosti kuulolle. Aloititte helpoilla lähestymisillä kahdelle tukkiesteelle, joiden jälkeen kaarsitte banketille. Tarkoitus oli keskittyä laukan säätelyyn ja hyviin lähestymisiin.

Tukit sujuivatkin teiltä kuin vettä vaan, ei mitään ongelmia. Banketille tullessanne Kalma ilmeisesti hieman liukastui, jolloin se joutui ottamaan yhden ylimääräisen laukka-askeleen ennen hyppyä, minkä vuoksi ylösmeno jäi vähän lyhyeksi ja tamma kompastui ikävästi. Pikaisen tarkistuksen jälkeen pääsitte kuitenkin yrittämään uudelleen ja tällä kertaa suorititte esteen moitteettomasti. Seuraavaksi suuntasitte radalle, joka sisälsi kolme tukkiestettä, banketin ja kaksi kapeaa risuestettä melko hankalilla lähestymisillä. Kaksi ensimmäistä tukkia sujui hienosti, samoin banketti, mutta ensimmäinen risueste tuli hieman yllättäen, joten Kalma kieltäytyi hyppäämästä. Horjahdit pahan näköisesti, mutta kaikeksi onneksi pysyit kuitenkin kyydissä. Uudella yrityksellä toit tamman paremmin esteelle, jolloin se myös ylitti esteen kauniisti. Toiseksi viimeinen este, tukki, ei tuottanut ongelmia ja viimeinen risuestekin ylittyi helpon näköisesti.
Olette todella hyvä ratsukko, kunhan saat alusta asti Kalman hyvin avuille, etkä anna sen itse päättää vauhtia. Se hyppää rohkeasti ja hyvällä tekniikalla, joten maastoesteillä ongelmaksi eivät koidu esteiden ylitykset, kunhan muistat ohjata tamman selvästi aina seuraavalle esteelle - jos este tulee hevosen näkökenttään liian myöhään, se ei välttämättä lähdekään hyppäämään. Hyvin teillä kuitenkin meni pienistä ongelmista huolimatta!

01.02.2016 Koulutuuppingia

Lumet tuli ja lumet suli, ja ulkona oli aivan järkyttävän raivostuttava sää - räntää satoi tuulen takia vaakatasossa, maassa olevan loskan takia kaikkialla oli älyttömän liukasta ja märkää. Tälläisinä päivinä sitä vain kiittää onneaan, että tallilta löytyy maneesi.
Herkimmät hevoset oli jo haettu sisälle kamalaa säätä pakoon, mutta osa kökötti vielä loimiin vuorattuina tarhoissaan. Kalma oli yksi näistä kököttäjistä, joten suuntasin puolijuoksulla portille, jolle liinakko tuli surkean näköisenä vastaan. Nappasin tamman mukaani ja kipitimme kiiren vilkkaa talliin sateelta turvaan, jossa vein Kalman karsinaan ja riisuin märän loimen. Kärräsin takin kuivaushuoneeseen ja otin samalla mukaani harjat, ja suuntasin sitten takaisin karsinalle. Takistaan tyytyväisenä luopunut liinakko ravisteli harjaansa suoraksi, mutta rauhoittui sitten nautiskelemaan kumisukahieronnasta ja rapsuttelusta, kun harjasin sen karvaa läpi. Harjasin ja varustin tamman ripeästi, ja suuntasimme sitten kohti maneesia.

Maneesin suojiin päästyämme laskin jalustimet ja kiristin vyön, hyppäsin selkään ja tein vielä loppusäädöt ennen liikkelle lähtöä. Pidin huolen, että Kalma käveli riittävän reippaasti ja pidin sen uran sisäpuolella alkukäyntien ajan. Tovin seilailtuamme ympräi maneesia keräilin ohjat tuntumalle, ja ryhdyin työstämään tammaa pysähdysten, väistöjen ja taivutteluiden parissa. Kalma käveli alkuun melko jännittyneenä ja vähän kiinni oikealta. Taivuttelin ponia huolellisesti ja pidin huolen, että pysyin itse rentona ja että Kalma reagoisi pohkeeseen riittävän nopeasti. Hiljalleen pyysin tammaa siirtymään raviin, jossa pyrin ratsastamaan sitä vähän matalammaksi ja rennommaksi, sillä se juoksi taas alkuun pää taivaissa ja selkä alhaalla. Siirtymisten, puolipidätteiden ja monipuolisten tehtävien avulla Kalma alkoi hiljalleen rentoutumaan ja hakeutumaan paremmin kuolaimelle, jonka jälkeen aloin ottamaan laukkaa mukaan verryttelyyn.

Verryttelyn ja välikäyntien jälkeen ryhdyin ratsastamaan lyhyen sivun keskeltä pituushalkaisijalle ja tekemään siitä pohkeenväistön uralle asti muutaman askeleen pätkissä aluksi käynnissä. Kalma oli alkuun taas kovin kiinni oikealta, mutta toistojen jälkeen se alkoi taas hiljalleen rentoutumaan. Pitkälle sivulle tein ravisiirtymisiä ja voltteja, ja pidin huolen että poni taipui rehellisesti sisäpohkeen ympäri ja pysyi tasapainossa tehtävän ajan. Parin kerran jälkeen rupesin ratsastamaan myös väistöt ravissa, joissa Kalma taas jännittyi aluksi, mutta teki kuitenkin hyvää ristiastuntaa. Kehuin tammaa runsaasti tehtävien välissä, ja rupesin ottamaan reipasta laukkaa eteen pitkällä sivulla. Työstimme väistöjä molempiin suuntiin parisen kymmentä minuuttia, kunnes aloin keventämään ja siirryin ratsastamaan koko hallissa. Sisällytin loppuverkkaan taas paljon kaarevia uria ja liioiteltuja myötäyksiä, ja annoin Kalman mennä pitkässä ja matalassa muodossa. Tovin ravailtuamme siirsin tamman käyntiin, hain vielä siinä asetukset ja taivutukset kuntoon, ja annoin ohjan valua pitkäksi. Kalma pärski kovin tyytyväisen oloisena, kun kehuin sitä rapsutusten ja taputusten kera.
Tallissa riisuin tammalta varusteet ja harjasin karvat suoriksi satulan alta. Ennen varustehuoneeseen suuntaamista venyttelin Kalman leipien avulla, ja jäin vielä hetkeksi rapsuttelemaan ylisuloista pienhevosta. Sitten jätinkin ponin omaan rauhaansa ja suuntasin varusteiden kanssa satulahuoneeseen, jossa puhdistin ne huolellisesti ja kärräsin paikoilleen. Tämän jälkeen ryhdyin auttamaan iltatallia aloittelevaa Emmiä jakamaan jo sisällä oleville hevosille heinät, ja sain etenkin Kalmalta osakseni kovin lämpimän ja ystävällisen hörähdyksen.


Turmeltaja on virtuaalitalli - tämä on virtuaalihevonen