| Virallinen nimi | Mehtämies "Mitsu" |
| Syntymäaika (täyttänyt 8v) | 01.07.2013, 16v |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, ori |
| Säkäkorkeus, väri | 161cm, tummanrautias |
| Rekisterinumero | VH15-018-1265 |
| Omistaja | Originals, VRL-04374 |
| Kasvattaja | Veera Kontiolahti, Suomi |
| Painotus | työajot |
| Koulutustaso | ko. heC, re. 40cm, me. 20cm |
Mehtämies tuttujen keskuudessa vain Mitsu on hieman nössykkä suomalaismies, joka ei oikein itsekkään aina tiedä, mitä haluaa. Siksi tämä keskittymisvaikeuksia omaava herra vaatiikin fiksumman opastamaan mitä tulee tehdä, milloin ja millä tavalla. Se on perusluonteeltaan melko alistuva ja usein sen löytääkin mököttämästä tarhan nurkasta, jonne lajitoverit sen ovat hylänneet. Kaikesta huolimatta ori on suuri sydäminen ja jokaisen naisen unelmamies - kukapa ei haluaisi itselleen miestä, joka tekee kaikkensa sinun ja onnellisuutesi eteen?
Hoitaessa Mitsu on äärimmäisen kiltti ja alistuva herra. Se antaa hoitajan rauhassa työnskennellä ja seurailee tämän työntekoa kiinnostuneena. Myös pienempien ihmisten on turvallista tutustua Mitsuun hoitotoimenpiteiden kautta ja usein ori yrittääkin innokkaasti tutustua uusiin ihmisiin, varoen kuitenkin satuttamasta heitä. Mitsu onkin aina oikein iloinen tapaus ihmisten keskuudessa ja tarhasta haettaessa se on ensinmäisenä sinua portilla vastassa iloisesti pöhisten. Ori onkin mukana kaikessa mihin sen kanssa ryhdyt ja se onkin mitä mainion kaveri.
Vaikka Mehtämies onkin hieman hölmöläismäinen, ei omistaja pistä sitä ollenkaan pahaksi. Mikäs siinä, ori tekee tunnollisesti sen, mihin se syntyikin - työn. Ori on ahkera, tunnollinen ja ehdottoman rehellinen työmyyrä ja töissä ollessaan se on aina varma siitä, mitä siltä halutaan. Mitsu nauttii suunattomasti työajosta ja pärjää hienosti jokaisessa luokassa työmotivaationsa ansiosta ja monipuolisuutensa. Mitsu jaksaa vetää isommatkin kuormat, selvitä hankalimmistakin paikoista metsässä ja jopa suorittaa kauniisti tarkkuuttakin vaativat työt. © Minja.ESukutaulu
| i.Mehtäkone sh, 163cm, trt |
ii. Mehtienkuningas sh, 162cm, prt |
iii. Maailmanvalloittaja sh, 160cm, rt |
| iie. Kurkotyttö sh, 156cm, prt | ie. Keksimuru sh, 156cm, rt |
iei. Kepponen sh, 159cm, rt |
| iee. Hunajapupuboul, 157cm, vkk | ||
| e. Milla Magia sh, 154cm, prt |
ei. Makosa sh, 160cm, tprt |
eii. Matti Mainio sh, 162cm, prt |
| eie. Astariash, 161cm, prt | ee. Maija Poppanen sh, 154cm, vrt |
eei. Potkun Liito sh, 164cm, rt |
| eee. Mirka sh, 152cm, vrt |
i. Mitsun isäukko on rautias II-palkinnolle kantakirjattu suomenhevosori Mehtäkone. Ryhdikäs ja 163cm säkäinen ori on luonteeltaan varsin jääräpäinen koettelija, mutta hyvän työmoraalin vuoksi luonnekin pehmittyy orin päästessä tekemään töitä. Mehtäkoneen kanssa on kilpailtu ympäri Suomea työhevoskilpailuissa varsin menestyksellisesti. Ori on parhaimmillaan metsäajossa, ja se onkin voittanut kahtena kertana metsäajon vuosimestaruuden. Kilpailu-uransa ori on jättänyt jo taakseen, mutta se on jalostuskäytössä yhä Karjalassa sijaitsevalla kotitallillaan. Varsin halutulla orilla on jälkeläisiä jo neljä.
ii. Vankka rakenteinen ja kauniin punarautiaan värityksen omaava Mehtienkuningas on Mitsun isänisä. Työhevospiireissä varsin tunnettu ori oli säkäkorkeudeltaan 162cm ja luonteeltaan varsin lepsukka sekä yhteistyönhaluinen. Mehtienkuningas oli työhevoskilpailuissa varsin monipuolinen ja pärjäsikin lajissa kuin lajissa. Mestaruuskilpailuissa ori sijoittui viisi kertaa kärki kolmikkoon, joista kolme kertaa vieden mestaruuden mukanansa. Ori jätti jälkeensä kuusi varsaa, joista neljä on kilpaillut työhevosena ja kaksi ravurina. Eläkepäiviään Mehtienkuningas sai viettää Pohjois-Savossa rauhallisella maatilalla rakastavan omistajansa luona. Ori päästettiin vihreimmille työpelloille ollessaan 22-vuotias.
ie. Mitsun isänemä on varsin ihastuttuva Keksimuru. Tämä 156cm säkäinen rautias suomenhevostamma on sulattanut monien sydämmet niin tallipiireissä kuin raviratojen ympärillä. Luonteeltaan Keksimuru on kaikkien ystävä ja rennosti maailman menot ottava. Kilpailutilanteissa kuitenkin riitti kilpailuhalua. Yli 130 starttia juossut tamman ennätys on keskipitkällä matkalla 24,6a. Tamman menestynein startti on Kuninkuusravien toinen sija. Raviuransa aikana tamman kanssa kilpailtiin muutamaan otteeseen myös työhevoskilpailuissa, joihin Keksimurulla olisi ollut myös osaamista. Tamma kuitenkin päätettiin pitää ravurina sen loppu kilpailu-uran ajan, joka päättyi 14-vuotiaana. Sen jälkeen tamma jäi jalostustammaksi kotitallilleen Keski-Suomeen. Keksimurulla on kolme jälkeläistä.
e. Mitsun emä on kaunis punarautias suomenhevostamma Milla Magia. Pohjanmaalainen 154cm säkäinen tamma on luonteeltaan ihmisille varsin suopea ja yhteistyöstä tykkäävä, mutta muita hevosia kohtaan herkästi luimiva. Ainakin omistajan sekä valmentajan mielestä tammalla on härmäläistä verta suonissa. Milla Magia kilpaili ravurina 15-vuotiaaksi asti ja keräsi startteja reilut 100 kappaletta. Suurkilpailumenestystäkin tamma sai useita ja lopulta tamman ennätykseksi kirjattiin keskipitkällä matkalla 23,8a. Jalostukseen siirryttyä tamma muutti takaisin asumaan kasvattajalleen Härmään. Jälkeläisiä Milla Magialla on tällä hetkellä kaksi ja se ottaa maksimaan kolme oria enää vastaan.
ei. Mitsun emänisä oli kuuluisa työhevonen Makosa. Tummanpunarautias ja 160cm korkea suomenhevosori kilpaili aktiivisesti työhevoskilpailuissa ympäri Suomen sekä Ruotsin maita. Luonteeltaan kaiken rauhallisesti ottava ori antoi aina 160% työpanoksen ja mukavasti kilpailuhenkeä omistavana se pärjäsi urallaan mestarimaisesti. Tai mestari se olikin, sillä ori keräsi pokaalihyllylle kaksi kertaa kyntämisen vuosimestaruuden ja kolme kertaa metsäajon vuosimestaruuden. Hienosta kilpailumenestyksestä huolimatta ori siirtyi jo 13-vuotiaana jalostushevoseksi omalle kotitallilleen. Jälkeläisiä ori sai kaksitoista, ennen kuin se nukkui pois 21-vuotiaana.
ee. Mitsun emänemä oli vaaleanrautias suomenhevostamma Maija Poppanen. 154cm säkäinen tamma oli hyvin menestyksellinen niin ravurina kuin työhevosena. Tamman kanssa kilpailtiin 3-6-vuotiskaudet ravurina ennen kuin se jatkokoulutettiin työhevoseksi. Ravurina tamman isoimpana saavutuksena oli kahdesti divisioonafinaalin voitto ja lyhyen ravurin uran ennätykseksi kirjattiin keskipitkällä matkalla 25,7a. Myöhemmin työhevosena tamma saavutti käyntiajon sekä metsäajon vuosimestaruudet. Moniosaajana Maija Poppanen soveltui luontevasti kumpaankin lajiin. Luonteeltaan tamma oli muutenkin rauhallinen ja kuunteli ihmisen ohjeita tunnollisesti. Työmoraalia Maija Poppaselta ei uupunut ja täten se olikin erittäin haluttu jalostustamma Pohjanmaalla. Maija Poppanen asui kasvattajallaan Härmässä kilpailu-uransa jälkeen. Tamma jouduttiin lopettamaan vaikean ähkyn vuoksi 20-vuotiaana. Jälkeläisiä se kerkesi jättämään kuitenkin viisi, joista neljä on kilpaillut menestyksellisesti ravurina tai työhevosena. © Reprobate
Jalostusinfo | |
|
Mitsu on tarjolla jalostukseen evm sukuisille tammoille. Mitsu periyttää - rautiasta väriään - hömelöä ja iloista luonnettaan - suurta sydäntä ja mielyttämisenhalua |
Kilpailukalenteri
TYÖKILPAILUT | |
|
|
30.04.2018 - VILLIT, Kadotetut - käyntikoe - 3/20
15.04.2018 - TYH, Penrose Shires - metsäajo - 3/34
07.10.2017 - TYH, vrt Mustang - juoksukoe - 2/13
Päiväkirja
10.06.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti SissiP
Tänään hyppään työhevosen kyytiin. Sinäänsä en ole mikään työajon ammattilainen, mutta isovanhempieni opin ja omien hevostenkanssa on siihenkin tullut tutstuttua. Hyppäsin Mitsun kärryille tallinpihassa. Lähdimme ihan tavallisilla heinäkärryillä ja vaihdamme tarvittaessa nosturi kärryihin, jos nostelemme tukkeja, mutta kuulemma nyt ei ole juuri sellaisia metsätöitä käynnissä. Ensimmäisenä testailimme perus avut ja käskyt läpi, niin ettei ori kiukutellut tai hangoitellut vastaan. Mitsu toimi hyvin myös ääniavuin ja mikä tärkeintä se malttoi seistä hyvin, vaikka otimme siltä myös kärryt irti pujottelua varten. Pujottelu suoritettiin ensin puidenvälissä ilman kärryjä. Suomenhevonen on parhaimmillaan epätasaisessa maastossa ainankin puheiden mukaan ja no kyllä se Mitsu hienosti tasapainoili ja asetteli jalat myös juurakkoon.
Kärrypujottelussa muutamia ajolinjoja joutui korjaamaan peruutuksen ja sivuaskeleiden avulla, mutta muutoin ei ollut ongelmaa. Lisäksi imitoimme työhetkiä eli esim puiden nostamista niin että ajaja kiersi hevosen ja nousi kärryille takaa, eikä hevonen saanut lähteä mihinkään. Alkuun olin melko läheellä varmistamassa, mutta ori seisoi kuin nakutettu. Palatessa otimme hieman vauhdikkaampaa hölkkää kellottaen noin kilometri ajan ja sen jälkeen kellotimme noin kilometrin kävelymatkan. Molemmista kellotuksista ori sai kantakirjaan hyväksyttävän ajan ja etenkin käynnistä se sa paljon kehuja minulta.
15.07.2018 Työajovalmennus, valmensi VP
Vaikka tarkoituksenamme oli tänään keskittyä työajoon, valjastimme Mitsun omistajansa kanssa yhdessä tuumin ensin perinnevaljaisiin kärryjen eteen. Orin oltua valjaissa hyppäsimme molemmat kärryille, sillä lähdimme maastoon tekemään alkuverryttelyä, jossa keskityimme siihen, että hevonen liikkuu ergonomisesti eteenpäin ja malttaa tehdä siirtymät kaikessa rauhassa.
“Oot selkeästi ajanut paljon ja ajat mun mielestä hyvin täsmällisesti, mutta yritä liikkeelle lähdössä antaa Mitsulle hiukan enemmän aikaa ja tilaa. Se on hyvä, että annat napakan käskyn liikkeelle, mutta huomaatko sä, miten Mitsu vähän rykäsee kärryjä eteen, kun se lähtee kauhealla vauhdilla liikkeelle?” tuumin ohjastajalle, jota selkeästi hieman jännitti vieraan ihmisen läsnäolo. “Nyt, kun se rykii itseään liikkeelle, sille tulee paikat ihan sadanprosentin varmuudella jumiin. Kun sille antaa tilaa ja aikaa, koko liikkeelle lähtö on huomattavasti pehmeämpi ja myös hevosen kestävyydelle parempi - varsinkin silloin, kun takana on oikeasti mieletön määrä painoa.” avasin ohjastajalle syitä sille, miksi siirtymiset liikkeeseen olisi parempi tehdä rauhassa, kuin voimalla hutiloiden.
Noin miljoonan käynti - pysähdys - käynti siirtymän jälkeen otimme vielä hetken rauhallista hölkkää, ennen kuin kävimme tallipihalla vaihtamassa valjaat työvaljaisiin tehdäksemme muutamia vetoja. Mitsu selkeästi jo vähän skarppaantui ja arvasi, mitä seuraavaksi ollaan tekemässä, sillä noin muutoin hyvin rauhallisen orin ilme kirkastui selkeästi. “Jaaha, sä taidat olla aikamoinen kone vetämään painoja” mä höpötin orille samalla, kun rapsutin sen läsiä otsatukan alta.
Enkä ollut väärässä, sillä Mitsu oli selkeästi vetänyt ennenkin - ei kahta sanaa siitä. Ja nyt, kun ohjastaja malttoi antaa orille tilaa siirtymisissä liikkeelle, oli myös liikkeelle lähdöt erittäin kaunista katsottavaa; hevonen lähti vetämään kuormaa tasaisesti ja siten se käytti lihaksistoaan myös paljon paremmin. “Jes, ihan mieletöntä tekemistä teiltä molemmilta! Vieläkö laitetaan painoa perään?” kysyin ohjastajalta, joka nyökytti virnuen vastaukseksi.
Vaikka painoa oli lopulta jo ihan sievoinen määrä ja perässä vanuvat tukit pitivät omalta osaltaan jopa vähän meteliä, säilytti ori itsessään sen rauhallisuuden ja tarkkuuden, johon olin ihastunut välittömästi kärryjen kyytiin päästyäni. “Hienoa, eiköhän tämä riitä tältä päivältä. Otetaan valjaat pois, niin käydään vielä kävelyttämässä sitä metsätiellä loppukäynneiksi. Se on ihan mielettömän hyväpäinen hevonen, tälläisiä pitäisi olla tusinassa kaksikymmentä.” tuumin orin omistajalle hymyillen.
08.08.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti VP
Originalsin tilalle saavuttuani kipaisin talliin löytääkseni ihmisen, joka kertoisi minulle tämän päiväisen ajettavan varusteet sekä näyttäisi, mistä tarhasta löytäisin Mitsun. Onnekseni tallityöntekijä oli tietoinen saapumisestani ja hän oli ystävällisesti ottanut orin sisälle iltapäiväheinille, jolloin minun ei tarvinnut sooloilla sen enempää vieraassa pitäjässä. Samalla kun harjailin oria, tallityöntekijä jutteli minulle niitä näitä - päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin se, miten kauniisti hän puhui minulle Mitsusta. Eikä varmasti turhaan, sillä olin ihastunut oriin itsekin ollessani valmentamassa tätä muutamia viikkoja sitten.
Kun olin saanut Mitsun varustettua, lähdin kävelemään sen kanssa alkulämpöjä maastoon. Ori käveli eteen varsin luottavaisin mielin korvat visusti eteenpäin suunnattuina jolloin itsekin uskalsin rentoutua kärryillä. ”Sä vaikutat kyllä mainiolta kaverilta, eiköhän me oteta vielä vähän ravia, ennen kuin lähdetään kentälle taivuttelemaan sun kylkiä auki!” tuumin orille ja kannustin sitä rauhalliseen hölkkään.
Tallin kentälle päästyämme aloitimme ihan perusjutuista; siitä, että hevonen käveli suoraan ja kaarevalla uralla se uskalsi taipua sisään ja venyä ulkokyljestään. Alkuun Mitsu oli hieman pökkelö eikä mielellään taipunut ohjan mukana, mutta hiljalleen hevonen alkoi rentoutumaan ja vertymään paikoistaan sen verran, että se pystyi taipumaan sekä vasempaan että oikeaan rentouden säilyttäen. Vaikka Mitsun leipälaji löytyikin työajosta, pidän tärkeänä sitä että hevosta ajetaan myös jumpaten hyvää lihaskuntoa ylläpitävästi ja siksi olin tullut ehdottaakseen sen omistajalle, että tulisin taivuttelemaan orin läpikotaisin läpi - jonka jälkeen hänen olisi helpompi ylläpitää lihasten venyvyyttä työtreenien välissä.
Koska taivuttelu ja muu jumppaaminen oli Mitsulle selkeästi uusi ja melko haastavakin asia, emme tehneet treeniä tarpeettoman pitkään. Vain sen verran, että lihaksistoa saatiin liikkeelle ja orille punainen lanka siitä, mitä ihminen jumppatehtävillä halusi. Koska Mitsu oli oikein reipas oppilas, pääsi se kiitokseksi vielä kävelemään mäkiseen maastoon pitkät loppukäynnit - ja siitähän ori nautti aurinkoisena, mutta tuulisena kesäpäivänä.
Takaisin talliinpäästyäni hoidin Mitsun ja sen varusteet huolellisesti pois, jonka jälkeen kipaisin tallitoimistossa omistajan juttusilla. Annoin hänelle yleishyödyllisiä jumppavinkkejä orin ajettavuuden parantamiseksi ja lihaksiston ylläpitämiseksi, jonka jälkeen kehuin Mitsua maasta taivaisiin. Kuten varmasti kaikki, jotka orin kanssa saavat hääriä.
Rate My Ponyn Ensiarvostelu- tilaisuus
Tallin pihalla oli kauhea hulabaloo menossa, kun meillä oli kaikki hevoset lähdössä uuteen Rate My Pony- ensiarvostelutilaisuuteen. Sieltä saataisiin hieman lausuntoa, että millaisia noi meiän hevoset on (tai tietenkihä me tiedettiin itse, mutta onha se nätti lisä kun kasvatin ostajat tahtovat vanhemmista lisätietoa ja sitä on suoraa paperilla selvällä suomella). Me oltiin jopa vuokrattu iso hevoskuljetusauto, ettei tarvis lähtä monella autolla erikseen trailerien kanssa säätämään ja kaikki kaverit sekä sukulaiset oltii pyydetty apukäsiksi joilla oli edes jonkinlaisia hevosmiestaitoja.
Paikan päälle saavuttua oli aikataulu kiireinen, koska yksinkertaisesti ilmotettaviamme hevosiamme oli niin paljon. Minä ja mieheni oltiin hevosia esittelemässä ja muut hoitivat esittelykuntoon hevoset. Ihmeen hyvin homma luisti kumminkin, jos ajattelee että kiire oli ja yleensä silloin sattuu asiat menee aina päin puita. Arvostelupäivän jälkeen olimmekin totaalisesti aivan puhki, eikä illalispöydän ääressä paljon sanoja vaihdettu. Tyydyimekkin vain selailemaan yksitellen jokaisen hevosen lausunnot läpi. Vaakun lausunto meni näin:
Erinomainen runko ja takaosa. Kevyt kaula. Takajalat hyväasentoiset, etujalat hieman vasikkapolviset. Käynti kohtalainen, ravi ahdasta ja heikkoa. Huono keskittymiskyky ja hyvin alistuva. Oli tilaisuudessa hyvin hermostuneen oloinen, joka varmasti vaikutti luonne-osioon. Nopea ja voimakas ori. Jaksoi vetää isotkin kuormat ja sai hyvän ajan ajossa. Käyttäytyi tilaisuudessa hyvin, vaikka tuntui hätäilevän ja hermoilevan. Lopputulokseksi tuli 2 Star Prospect 897/1900 pisteestä.
Tilaisuudessa pistinkin merkille orin oudon käytöksen ja harmitti, kun se pääsi vaikuttamaan paljon myös tilaisuudessa. Olimmehan ennenkin käynneet kisoissa ja kaikkea, mutta tämä oli ihan toistaluokkaa jo. Mitsu oli aivan sekaisin näin suuresta väen paljoudesta ja sen oli vaikea keskittyä mihinkään.