Villahaan Lumiia - kuollut 19.02.2017

05.05.2016 Kouluvalmennus, valmensi varpu.

Pääsin valmentamaan todella kauniin ja jopa harvinaisenkin väristä Lumiiaa. Ratsukko työskenteli jo alkuverryttelyn parissa, kun saavuin kentälle. Saapuvan kesän myötä valmennukset oli voitu siirtää ulos kentälle ja huomasi kyllä miten Lumiiakin oli tästä innoissaan, hyvä kun pysyi edes käsissä. Lumiia myös hieman juoksenteli alta, joten tämän päivän urakka olikin saada se rauhalliseksi ja apuja vastaanottavaiseksi. Hienosti ratsukko on kuitenkin pärjännyt kilpailuissa, (miten niin olen stalkannut kilpailumenestystä?) joten kyllä se yhteinen sävel taas tulee löytymään.

Pyysin ratsukkoa aloittamaan ihan taivuttelemalla ja asettelemalla ympyröillä niin ulos kuin sisään. Näin saatiin Lumiialle tekemistä ja ratsastaja pystyi keskittymään hevosen ratsastukseen ja apujen antoon. Hevonen kuulemma ei siedä muita kun aivan minimaalisia apuja, mutta minä sanon, että se on höpönpöpöä. Kyllä jokainen hevonen kestää normaalit pohjeavut ja kevyen käden. Tottakai tämä hevonen oli selkeästi istunnalla ratsastettava ja hyvin dookie sitä ratsastikin istunnalla. Lumiia taipui nätisti, asettui kivasti ja se tykkäsi, kun sille tarjottiin rutkasti tekemistä niin suoralla, kuin ympyrälläkin. Pyysin samaa vielä ravissakin ja ihan normaaleilla avuillahan siellä pystyi dookie ratsastamaan, kun tarjoaa hevoselle tekemistä, missä pitää myös pohjeavuilla pelata istunnan avuksi. Kyllä tämä ratsukko on selkeästi harjoitellut yhdessä kovasti.

Halusin nähdä laukassa vielä samaa ja vieläkin sujui todella hyvin. Hieman kiireinen laukka oli tammalla, mutta hyvin dookie sai koottua sitä. Halusin samalla sitten nähdä kaikissa askellajeissa sen kokoamisen ja myös lisäyksen, joten pyysin siirtymään käyntiin ja esittämään koottua käyntiä. Eihän sen täydellistä tarvinnut olla, mutta tarkoitus oli koota niin paljon kun käynti vaan kokoontuu. Kun se sujui niin sitten lisättyä käyntiä. Lumiia venyi hienosti. Sama ravissa, eikä siinäkään ongelmia ilmennyt. Hieman päänviskomista kokoamisessa, mutta dookie ratsasti tilanteen hyvin. Laukassa myös hyvät kokoamiset ja melkein erinomaiset lisäykset. Lumiialla on todella hienot askellajit, kun sen vain saa selästä rennoksi ja avuille kuuliaaksi.

05.06.2016 Kouluvalmennus, valmensi Sani

Tänään valmennettavana oli todella upean värinen tamma Lumiia ratsastajansa dookien kanssa. Aiheeksi olin valinnut kaikenlaiset siirtymät sekä temmon vaihtelut. Ne aloitettiinkin jo heti alkuveryttelyssä ravi- sekä käyntipysähdyksillä. Lumiia oli alusta asti hyvin avuilla, mutta aina kun ratsastaja vahingossa jäi puristamaan tai kiskaisi suusta, tamma viskoi päätään ja pyrähteli eteenpäin. Pysähdysten jälkeen jatkettiin ensin käynnissä askelta pidentämällä ja lyhentämällä. Molemmat sujuivat ratsukolta hyvin, joten samaa tultiin pian ravissa. Nyt ratsastaja jäi helposti aina vähän vetämään lyhennyksissä tamman suusta, joten Lumiia kulki pää taivaassa purren kuolaimeen. Neuvoin dookieta ratsastamaan enemmän istunnalla ja päästämään ohjan vähän pidemmäksi. Se auttoi, joten seuraavaksi jatkoimme laukan parissa. Siinä teimme lähinnä kontrolliharjoituksia eli välillä hidastuksia ja välillä nopeutuksia. Tamma kuunteli hyvin ratsastajaansa, mutta samalla se valitettavasti reagoi ratsastajan virheisiin vähän turhankin kärkkäästi. Laukat kuitenkin onnistuivat hyvin, joten oli loppuveryttelyn aika.

08.06.2016 Kouluvalmennus, valmensi Sani

Ratsukko oli minulle jo tuttu, joten tiesin heidän ongelmakohtansa valmiiksi. Tamma reagoi todella herkästi kaikkiin ratsastajansa virheisiin, mutta tästä huolimatta käskin dookieta laittamaan jo alussa jalustimet tamman kaulalle. Lumiia oli ensin hieman hämmentynyt, mutta oli taas pian avuilla. Aloitimme valmennuksen kunnon taivutteluilla molempiin suuntiin, kunnes lähdimme harjoittelemaan sulkutaivutuksia. Käynnissä niissä ei ollut mitään ongelmaa, mutta ravissa ratsastajan jalka alkoi heilua melkoisesti ja siitäpäs tamma raivostui. Se juoksi ensin muutaman kierroksen täyttä vauhtia ratsastajan pomppiessa selässä. Kun hän sai rauhoitettua oman istuntansa, rauhoittui tammakin pikkuhiljaa. Nyt ratsastaja pitikin visusti jalkansa paikoillaan, joten tehtävä onnistui hyvin. Siitä jatkettiin laukkaan, mutta tälläkertaa jätin taivutukset pois. Käskin ratsukon kahdeksikolle ja aina suunnanvaihdon kohdalle laukanvaihto käynnin kautta. Ensin siirtymiset tuottivat ratsastajan istunnalle hieman ongelmia, mikä johti tamman närkästymiseen. Kun dookie alkoi hallita kehoaan paremmin, onnistui vaihdotkin hienosti. Siihen olikin aika lopetella ja annoin ratsastajalle vihdoin luvan ottaa jalustimet takaisin käyttöön.