| Perustiedot | Koulutustaso |
| budjonnyinhevonen, tamma | estepainoitus |
| 164cm, ruunikko | ko. he B, re. 130cm, me. 70cm |
| s. 02.03.2012 RUS, yli 8-vuotias | siitoskäytössä |
| VH17-039-0001 | |
| Omistajatiedot | Saavutukset |
| om. VRL-04374, Priton Budyonnys | 40 ERJ- sijoitusta |
| kasv. Raisa Voronova, RUS | ERJ-II |
© Gordon Dionne (CC BY-NC-SA 2.0)
Luonnekuvaus
Nymphadora, joka myös Dorana tuttujen kesken tunnetaan, on yleisesti tunnettu hyvin personaallisena ja meneväisenä. Kaikki tietävät Dorasta sen, että valkosipuli on ainoa mitä se on ruokakuppiinsa jättänyt syömättä ja että sitä talutetaan yleensä ketju turvan päällä. Moni kummastelee sitä, kun hoitajat arpovat sitä kenen vuoro viedä Dora tarhaan, mutta syy selviää usealle, kun näkee kun tamma lähtee ovesta syöksymään. Vähintään kolme kierrosta tamma yleensä kerkeää taluttajansa ympäri kieppumaan, jos tämä ei heti saa jotain rotia hommaan.
Dora hoidetaan aina karsinassa, koska siellä se käyttäytyy kaikista rauhallisimmin. Etenkin jos mitään ihmeellistä ei ole tapahtumassa, niin kannattakin tammalle heittää heinää naaman eteen ja se seisoo siinä silloin vaikka maailman tappiin asti. Harjatessa se on herkkä mahastaan ja saattaa silloin luimistaa. Satulointi on ainoa tilanne jolloin Dora kannattaa sitoa kiinni, koska silloin se on melko ärhäkkänä ja hampaat vilkkuvat ahkerasti. Kuolaimet tamma ottaa myös nätisti suuhunsa, mutta voi kuule, kun ennen suitsia pitäisi saada korvahuppu ja joskus jopa korvapallot kisoja varten paikoilleen. Dora on korvistaan melko herkkä, joten hieman oveluutta kannattaa olla tässä vaiheessa ja hyödyntää vaikkapa sitä heinäkasaa.
Suitset päässä Dora on samanlainen sinkoilija, kuin yleensäkin. Selkään nousu onnistuukin vain avustajan kanssa penkiltä. Kun Dora saa ratsastajan selkäänsä, ei sen menevyydestä ole haittaa, koska tamma tuntuu hieman rauhoittuvan ja yleensä ratsastajat ovat vain kehuneet tamman omaa eteenpäinpyrkivyyttä. Sileällä Dora on äärimmäisen herkkä ja kevyt ratsastaa, mutta ratsastajalla on oltava keho hallinnassa, koska selässään tamma ei siedä mitään jauhopusseja. Hyvällä perusistunnalla pääsee kuitenkin jo pitkälle tämän hevosen kanssa. Esteillä tamma on paljon vauhdikkaampi kuin sileällä, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti kuumu ja se kuuntelee pidätteitä hyvin. Tammalla ei tosin laukassa ole kuin yksi vaihde ja se on kovaa, eli jos laukassa sitä pyytää hidastamaan, niin Dora yleensä tipauttaa raville.
Kisapaikalla Dora on kuin kotonaan - sinkoilee sinne tänne ja ratsastaja joutuu vauhdista hyppäämään kyytiin. Vieraissa paikoissa ja vieraiden hevosten lähellä se on paljon herkempi takapäästään, joten punainen nauha häntään on aivan pakollinen.. © Veera R.
Sukutaulu
|
i. Pugalo | ii. Prosto | iii. Proishodit |
| iie. Direktsija | ||
| ie. Nalivka | iei. Jamotška | |
| iee. Nalee | ||
|
e. Nyntše | ei. Stanimir Denis | eii. Smotrov Miron |
| eie. Anisha | ||
| ee. Nynešni | eei. Ilyich | |
| eee. Nudnyi |
Pugalo on Nymphadoran isä. Tämä punarautias ja 162cm korkea ori on varsansa tavoin estepainotteinen. Orilla on kilpailtu niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ja kilpailuluokkana on yleensä ollut 140cm luokat. Orilla on jääräpäinen luonne ja ratsastaja saa työskennellä Pugalon kanssa ajoittain tosissaan. Ratsukon työskentely on kuitenkin yleensä kilpailuhetkinä mutkaton, ja Pugalolla kilpaillaan vieläkin esteratsastuksen parissa. Jälkeläisiä orilla on kaksi.
Isänisä, Prosto, oli tunnettu nimi Venäjällä ja osittain Euroopassakin este- sekä kenttäratsastuksen parissa. Usein palkintosijoille sijoittunut ori oli ruunikko ja säkäkorkeudeltaan 158cm korkea. Orille tuli sesamoidiini ja se päästettiin vihreille niityille ollessaan 17-vuotias. Orille jäi kuusi jälkeläistä.
Isänemä on rautias ja 157cm säkäinen Nalivka. Energinen tamma on tunnettu nimi esteradoilta niin Venäjällä kuin kansainvälisissäkin kilpailuista. 130cm esteradat hoituivat tältä tammalta helposti. Jälkeläisiä tammalla on tällä hetkellä kaksi.
Nymphadoran emä Nyntše on tuntematon nimi kansainvälisellälisesti, mutta Etelä-Venäjällä tästä 158cm korkeasta rautiaasta tammasta kuulee vähän väliä. Energisellä ja ilmavalla hyppytyylillä hyppäävä Nyntše on aina kamppailemassa palkintosijoista. Tammalla kilpaillaan niin este- kuin kenttäratsastuksessa kansallisella tasolla, ja valmennuksissa ratsukon kanssa käydään säännällisesti. Vaikka tamma on kilpailutilanteissa energinen, osaa tamma kotioloissa ottaa rauhallisesti. Jälkeläisiä tammalta löytyy kaksi..
Emänisä, Stanimir Denis, oli harraste- ja opetushevonen lyhyen kisauransa jälkeen. Punaruunikolla, säkäkorkeudeltaan 160cm korkealla orilla kilpailtiin vain parin vuoden ajan koulu- ja estekilpailuissa, joissa ori menestyi mukavasti. Jälkeläisiä orille jäi vain yksi, ennen kuin se lopetettiin vanhuuden vuoksi.
Emänemä Nynešni syntyi maalaistilalla ja viettikin koko elämänsä ollen perheen harrastehevosena. Muutamat paikalliset kilpailu tämä rautias tamma pääsi kiertämään, mutta perheessä ei ollut kilpailuista kiinnostunutta ratsastajaa. 156cm säkäinen tamma sai kaksi jälkeläistä elämänsä aikana. © Reprobate
- Jälkeläiset
- Kilpailumenestys
- Päiväkirja
-
Syntynyt Varsa Isä Omistaja 05.01.2017 t. Priton Natasha Izjan Zemniak Stud 20.05.2017 t. Priton Nymera Vampir Priton Budyonnys -
ERJ- sijoituksia 40, joista CUP- sijoituksia 0 26.01.2017 Romilly, 120cm 1/51 21.12.2015 Huvitutti, 120cm 4/40 19.12.2015 Huvitutti, 120cm 4/40 18.12.2015 Huvitutti, 120cm 4/40 04.12.2015 Huvitutti, 120cm 6/40 30.11.2015 Mirrormere Stables, 120cm 1/28 29.11.2015 Mirrormere Stables, 120cm 1/28 28.11.2015 Mirrormere Stables, 120cm 1/28 26.11.2015 Holmberg, 120cm 5/40 25.11.2015 Bellgrove, 130cm 4/17 24.11.2015 Bellgrove, 130cm 1/17 23.11.2015 Bellgrove, 130cm 3/17 23.11.2015 Bellgrove, 130cm 4/17 21.11.2015 Huvitutti, 120cm 6/40 20.11.2015 Bellgrove, 130cm 1/17 18.11.2015 Huvitutti, 120cm 4/40 18.11.2015 Bellgrove, 130cm 1/17 17.11.2015 Bellgrove, 130cm 2/17 17.11.2015 Bellgrove, 130cm 3/17 16.11.2015 Bellgrove, 130cm 3/17
26.01.2017 Romilly, 130cm 5/46 29.12.2015 Huvitutti, 120cm 6/40 15.11.2015 Bellgrove, 130cm 4/17 14.11.2015 Bellgrove, 130cm 4/17 12.11.2015 Bellgrove, 130cm 2/17 10.11.2015 Bellgrove, 130cm 2/17 09.11.2015 Bellgrove, 130cm 4/17 07.11.2015 Radium Sporthorses, 120cm 6/40 07.11.2015 Koskimäki, 120cm 5/30 03.11.2015 Koskimäki, 120cm 1/30 31.10.2015 Vindemia, 120cm 1/22 13.10.2015 Koskimäki, 120cm 1/30 04.10.2015 Koskimäki, 120cm 2/30 01.10.2015 Koskimäki, 120cm 4/30 28.09.2015 Kilpailukeskus Reiter, 130cm 2/30 24.09.2015 Kilpailukeskus Reiter, 130cm 1/30 23.09.2015 Priton Budyonnys, 120cm 2/28 22.09.2015 Priton Budyonnys, 130cm 2/33 21.09.2015 Priton Budyonnys, 130cm 3/33 20.09.2015 Juksula, 120cm 5/57
-
20.04.2018 Estevalmennus, kirjoitti omistaja
Dora ja sen ratsastaja olivat jo täydellisessä vauhdissa kentällä, kun saavuin sinne. Dora liikkui hyvällä temmolla eteenpäin ja tiesin jo valmiiksi, että tästä valmennuksesta tulisi menestys. Eniten kiinnitin jo alkuveryttelyissä huomiota itse ratsastajaan, joka saattoi koitua ainoaksi valmennuksemme ongelmakohdaksi. Ratsastaja oli taitava, mutta ehkä ripauksen hieman liian raskaskätinen. Kasasinkin heti alkuun parivaljakolle muutaman veryttelyesteen, jotka pyysin tulemaan. Ratsastajan jäätyä hieman liikaa suuhun roikkumaan vastasi Dora siihen kiukkuisella hännän viskauksella. Pyysinkin tulemaan esteet uudestaan ja huomioimaan ratsastajaa oman kätensä ja antamaan tammalle enemmän tilaa. Onneksi selässä oli nopeasti oppiva kaveri ja pystyimmekin aloittamaan varsinaisen treenin.
Tänään aiheena olisi aika ja tavoittelisimme mahdollisimman nopeaa aikaa niin että se olisi turvallista ja keskustelisimme siitä mitkä olivat Doran vahvuudet. Lähdimmekin kokeilemaan alkuun ihan rataa vain normaalisti, jonka jälkeen aloimme askel askeleelta lyhentämään aikaa pienistä asioista lähtien. Ratsastaja lyhensi teitä ja haastoi tammaa tiukempiin käännöksiin. Tuntui, että Dora otti haasteen mieluusti vastaan ja nautti oikein siitä, kun sai hieman haastetta. Ratsastajakin pyrki pitämään hellemmän käen, joten Doraakaan ei kiukuttanut tämä. Olin ylpeä ratsukosta lopputunnista ja saimemkin huippu aikoja aikaseksi tänään. Dora oli pätevä estehevonen, jonka vahvuudet piili sen nopeudessa. Tiukemmissa käännöksissa suurikokoinen tamma meinasi välillä menettäää tasapainonsa, mutta tamma kiri aikaa kyllä esteiden välillä, koska se pystyi säätelemään askeltaan hyvin.
Valmennuksemme olikin jo lopussaa, joten annoin ratsukolle loppu palautteen ja kiitin heitä yhteistyöstä. Nyt olisi aika minun suunnata seuraavaan valmennukseen, joka tosin tapahtuisi samaisella kentällä, mutta eri ratsukon kanssa.
01.05.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Olimme sopineet tyttöjen kanssa, että tänään ottaisimme semmoisen vauhdikkaan maaston. Jokainen meistä valitsikin itselleen mieluisan "nopean ratsun" alle. Mä päädyinkin Doraa, jonka kanssa ei vauhtia puuttunut ja päätin peitota muut laukkakisassamme. Kaikkien olessa valmiina kohtasimme tallin pihassa, jossa odottelikin jo 4 muuta ratsukkoa. Olin pyytänyt apua tallimestarilta siksi aikaa, että pääsisin levottomasti steppaavan tamman selkään. Selkään rypisteltyäni lähdimme matkaa ja tamma kipitti puoliksi jo ravia.
Jäimme viimeisiksi, koska tammalla saattoi olla paha tapa potkia, joten emme tahtoneet turhia haavereita. Dora oli enimmäksene sitä mieltä, että muut menivät liian hitaasti ja se hermoilikin takana. Lisäsimme vauhtia, kun tie muuttui suoremmaksi. Ravailimme reippaasti ja Dora pyrkikin laukalle vähänväliä, mutta pidättelin sitä. Pellon nähtyä innostui tamma kovasti ja puhisi niin, että muutkaan eivät voineet olla kuulematta. Letkan vetäjä huusikin, että olisiko se perinteisen laukkakilpailun aika, joten asetuimme pelolle rivistöön. Letkan vetäjän lähtölaskennalla rymistimekkin sitten eteenpäin. Dora rymistikin eteenpäin armotta muiden ohitse. Ei siinä muilla ollut hirveästi mahiksia, kun saavuimme pellon laitamaan. Tytöt puhisivatkin närkästyneenä, että mä pääsin valitsemaan ensinmäisenä hevosen ja kaikkiha ties jo valmiiksi, että se ois Dora. Otimme viellä laukat takaisin, mutta ei kilpailumielessä tällä kertaa. Suuntasimme samaiselle tielle, joka johtaisi takaisin talliin. Loppumatka menikin ravaillessa ja käynnissä. Dorakin oli asettunut paremmin, eikä tuntunut räjähtävältä aikapommilta enään allani.
Tallille päästyämme hoidimme kaikki hevosemme huolellisesti, annoimme niille iltaruuan ja suuntasimme kahvihuoneeseen. Siellä viellä rupattelimme, nauroimme ja kahvittelimme enennkuin oli aika lähtä kotiin.
04.05.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja
Dora mulkoili minua tarhastaan ja minun teki mieli itkeä, koska en vaan jaksanut juuri tänään viedä tammaa tarhastaan pois. Olin varannut jo hanskat käteen ja ketjun mukaani. Tamma tulikin luokseni ja kiinnitin ketjun sen turvan ympärille. Portin avattuani sinkaisi tamma samantien lähtöön, mutta ketju pysäytti tamman liikkeen. "Hahaa, et sinkoile enään!" naurahdin tammalle, joka katsoi minua närkästyneenä. Ketju ei kumminkaan estänyt tammaa poukkoilemasta ympäriinsä ja se lopetti vasta sitten kun ketju pisti vastaan kipeästi. Selvisimmekin tallille asti ja päästin tamman karsinaansa. "Mä en tajua vaan mikset sä voi kävellä nätisti vierellä." puhelin tammalle, joka viskoi päätänsä karsinassaan. Lähdin hakemaan rehuhuoneesta tamman nimellä varustetun ämpärin ja tarjosin sille iltaruuan enenkuin lähdin hakemaan seuraavaa hevosta pihalta.