04.09.2018 Päiväkirjamerkintä, kirjoitti omistaja

Inna ja hänen ratsastajansa olivat kentällä ja odottelemassa valmentajaansa. Minä pysähdyin aijan viereen katselemaan heitä, kun en parempaakaa tekemistä tähän hätään keksinyt. Inna oli kaunis lumenvalkoinen fwb tamma, joka oli nyt yksinkertaisesti kaikkien unelmahevonen. Se oli taitava estehevonen, jonka selkään minä vain saisin haaveilla pääseväni. Itsehän vielä tyydyin ratsastelemaan vain tallin no ei niin taitavilla hevosilla ja loin p*skaa sen minkä kerkesin. Ei saisi valittaa, koska asiathan voisi olla huonomminkin. Kun valmentaja oli saapunut kentälle alkoi ratsukolla ankara valmennus. Valmentaja olikin tallin jyrmyniskasin valmentaja Jacob, joka ei päästäisi ketään koskaan helpolla. Olinpa kuullut tarinoita, että itkukurkussakin porukkaa oli tunnilta pois tullut. Kyseinen mies saikin ihoni kananlihalle, ei sillä hyvällä tavalla. Tamma liikkui kauniisti kentällä ja en voinut vaan tajuta kuinka kevyeltä heidän menonsa näyttikään. Silti valmentaja huomautti vähän väliä jokaisesta pienestä asiasta, vaikka minun silmääni heillä ei sen paremmin edes voisi mennä. Rannekelloani vilkaistessa hoksasin jo ajan rientävän, sekä minunkin vastuutehtävien odottavan, joten jouduin jättämään haaveilun sikseen.